Paloma.se01
https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/<br /><br />"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."<br /><br />Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.<br /><br />Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html<br /><br />Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)<br />Viimeisin:<br />"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."<br /><br />Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia259 aloitusta · 7629 kommenttia
- Näin korkealaatuiseen täkyyn oli pakko tarttua.
En kommentoinut Vasco Da Gamaa koska se ei varsinaisesti mitenkään liittynyt Kolumbian asioihin. Tordesillasin sopimuksessa Espanja ja Portugali jakoivat siirtomaat lännen merillä ja mantereilla v. 1494 ja siksi Brasiliassa puhutaan edelleen portugalia.
Kaksoiskansalainen Abelardo De La Espriella , joka on sanonut olevansa republikaani ja äänestäneensä Trumpia johtaa mielipidemittauksissa. Hän aikoo myös vaihtaa Kolumbian peson US dollareiksi, lakkauttaa tuet köyhien terveyspalveluihin ja panna valtiollisen ylioiston maksulliseksi. Petron aikana kaksi ja puoli miljoonaa kolumbialaista on noussut pois köyhyyden suosta ja 1,5 miljoonaa absoluuttisesta köyhyydestä, mutta nämä faktat ei taida olla merkityksellisiä kolumbialaisille äänestäjille.
Firme con la Patria, huutaa de la Espriella vaalikampanjansa mottona. Herää kysymys siis kumman isänmaansa puolesta hän kamppailee? - Ihan eka kerta kun minun taloni ympärille tuodaan rakennustelineitä, luultavasti viimeinenkin. Onhan se iso asia., mutta taitaa mennä juhannuksen jälkeiselle viikolle tai heinäkuun alkuun. Riittää raportoitavaa vielä pitkäksi aikaa.
- Vähän oikolukua selventämään asiaa:
Kolumbia tai espanjaksi Colombia
Kolumbiaan kuuluu todellakin Länsi-Karibialla aivan Nicaraguan vieressä San Andrésin ja Providencian saaret
Länsi-Intiaksi sanotaan vanhentuneessa kielenkäytössä Karibian meren saaria. Kolumbus kuvitteli tulleensa Intiaan, kun hän saapui Guanahanin saarelle, Karibianmeressä. - Toivo oli Toivo meni,
Usko jäi
Voitto taskussa
Armas vierellä - Nosto.
Olisikohan siinä ideaa numeroida nämä nojatuolitkin?
Sateinen perjantaiaamu Dalajoen alavirralla, ei tee mieli ulos puutarhatöihinkään. Kasvihuoneessa käväisen kohta katsomassa josko olisi avattava kattoluukku. Tomaatit kukkii ja osassa jo raakileita, mutta ostin valmiit taimet. Kesäkurpitsa on alkamassa kukintoaan, kurkut kasvattaa vartta ja kärhöjä, chilissä nuppuja ja munakoisot rehottavat.
Kasvimaalla peruna hyvässä kasvussa ja ilokseni jättikurpitsan siemenet itäneet avomaalla, mahtaneevatko ehtiä, kun niillä on niin pitkä kasvukausi. Pillisipuli ja purjo jotka kylvin siemenestä ovat itäneet myös, ensimmäistä kertaa.
Maalarifirman mies kävi katselemassa taloa ja mietimme jos poistaa kompostin aidan vierestä niin mahdollisesti pääsee skyliftilla joka puolelle taloa.
Täällä ylioppilasjuhlat ovat tänä viikonloppuna, huomenna on Ruotsin kansallispäivä ja monet juhlivat myös lakkiaisiaan,. Voi vain toivoa hyvää säätä juhlijoille.. Meillä ei ole nyt mitään juhlia tänä kesänä tiedossa. Kesäkuu tuo tullessaan paljon muuta mukavaa: jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut telkkarista, viikkoa ennen juhannusta voimalan (Vattenfall) luukut avataan ja juoksutetaan koskena Dalajoen vettä Putouksen päivänä, jolloin silloilla ja lähikadulla on markkinat ja kaikenlaista huvitusta lapsille ja nuorille..
Sitten onkin Juhannus ja heti sen jälkeen lähdemme pojan kanssa Italiaan viikoksi.
Hyvää viikonloppua kaikille! - Tämä äärioikeistolainen on lisäksi vielä USA:n ja Kolumbian kaksoiskansalainen. Hän vannoo uskollisutta molemmille lipuille.
- Kolumbia ja Venezuela ovat pitkään olleet esimerkkeinä latinalaisen Amerikan maista joissa on pisimmät demokraattiset perinteet ja vähiten sotilasjunttia ollut hallitsemassa. Venezuelan kehitys on ollut katastrofi, mutta siihen ovat vaikuttaneet kansan siäsien epäsovun (rikas eliitti/köyhä enemmistö) lisäksi monet ulkoiset tekijät: kapuppasaarto, muiden valtioiden, lähinnä USA:n sekaantuminen maan hallintoon.
Kolumbiassa on ollut montakin kansan etuja ajattelevia poliitikkoja ja kandidaatteja, mutta jotkut on murhattu kesken kampanjaa, joidenkin kampanjat eivät ole edistyneet, koska konservatiivinen eliitti ei päästä heitä valtaan,. Vaalivilppi, pelottelu ja äänien osto ovat olleet perinteisiä metodeja pitää kansaa edustavat poliitikot aisoissa.
Sitten on tietenkin olemassa se vaihtoehto että emme koskaan tiedä kenellä on puhtaita jauhoja pussissa, olivatpa he sitten konservatiiveja, liberaaleja tai vasemmistolaisia. Kaikissa ryhmissä on korruptoituja ja en usko että kukaan poliitikko ajaa vain yksinomaa omien äänestäjiensä asioita, kansan parasta,, ilman mitään omaa agendaa.
Menisin kuitenkin väittämään että nykyinen presidentti Gustavo Petro on illut yksi parhaimmista presidenteistä ja tehnyt enemmän kansan hyväksi kuin kukaan edellinen. Demokraattisin keinoin, Siitä huolimatta suuri osa valkoisesta eliitistä on manannut hänet maanrakoon mukamas kommunistina ja diktaattorina. koska omaisuusveroa on vähän nostettu ja minimipalkkoja korotettu huomattavasti. - Appivanhempieni kuolemisen jälkeen siteeni ovat höllentyneet ja perhe on hajonnut kolmelle eri mantereelle. Italiassa tapaan lasteni serkkua, jonka olen tuntunut siitä lähtien kun hän oli pikkutyttö, olemme läheisiä ja hän kutsuu minua zia Palomaksi. Hän ja miehensä ovat myös käyneet täällä. Muut perheen jäsenet asuvat nykyisin USA:ssa, paitsi yksi pojista,. Minulla on vielä monta läheistä ystävää siellä, joiden kanssa olemme jatkuvassa yhteydessä, mm. asianajajani, joka hoiti talokauppani, perheen kotiapulainen ja hänen tyttärensä ja tyttärentyttärensä ja monta muuta, opiskelutovereita, kolleegoja ja ikävöin heistä jokaista.
Viime kerrasta on kulunut nyt jo kymmenen vuotta, kävimme mieheni kanssa ja sitä enne pari vuotta aikaisemmin kun kävimme tyttären, hänen miehensä, pikkupikien ja anopin kanssa siellä.
Kyllä Kolumbiassa on ollut suhteellisen rauhallistakin ja etenkin se seitsemänkymmentäluku, jonka asuin kokonaan siellä oli optimismin ja yhteiskuntarauhan aikaa. Ainoa mikä minua häiritsi ja mihin jouduin totuttautumaan oli luokkaerot ja se että oli aina katsottava vähän olkansa yli iltaisin ulkona ja vähän päivälläkin; öisin ulkona käveltävä keskellä katua tai kadun valaistulla puolella, koko roistoja saattoi piillä puskissa.
Korruptio, rikollisuus ja luokkaerot kulkevat käsi kädessä ja palaaminen edellisten vuosikymmenien caudillopolitiikkaan, missä se joka pitää suurinta meteliä ja osaa kiihottaa kansaa parhaiten äänestämään oman etunsa vastaisesti ei ole viisasta. - "Mitä kaikkea kolumbialaiset oikeasti haluavat tulevaisuudeltaan ?"
Teitpä vaikean kysymyksen. Luulen että he haluavat tulevaisuudeltaan samaa kuin kuka tahansa, mutta heidän haasteensa ovat suuremmat kuin esim. suomalaisilla. Sitten on otettava huomioon että luokkayhteiskunnassa toiveet ja tarpeet, priorisointi ja odotukset jakautuvat hyvin laajasti eri yhteiskuntaluokkien välillä.
Minulla on paljon pitkäaikaisia ystäviä ylemmissä yhteiskuntaluokissa, mutta tunnen ja tiedän parhaiten mitä Kolumbian ylempi keskiluokka toivoo, mieheni perhe kuuluu (tai kuului) siihen. . Mieheni isoisä ammuttiin talonsa ovelle, kun hän meni avaamaan sitä väärä n puolueen militanteille, Kolumbian historian mustimpana aikana kun liberaalit ja konservatiivit taistelivat keskenään vallasta. Perhe ei ollut poliittisesti aktiivi, mutta määrittelisin sen sosiaaliliberaaliksi.
Turvallisuus näyttää olevan juuri nyt suurimpia ongelmia maassa, jota on pitkään vaivannut sisäinen rauhattomuus ja rikollisjengit, jotka poliittisen agendan tekosyyllä ovat harjoittaneet rikollista ja yhteiskuntarauhaa häiritsevää toimintaa. Rauhansopimus sisiiien kanssa (2016) on parantanut tilannetta, mutta dissidenttiryhmiä toimii edelleen maassa; liikaa aseita väärien ihmisten kädessä.
Keskiverto kolumbialainen ei halua mitään sen enempää kuin elää ja asua omassa maassaan, ilman pelkoa että jotain pahaa vaanii nurkan takana, kasvattaa ja kouluttaa lapsensa tulevaisuuteen, jossa kaikilla on sama mahdollisuus säädylliseen elämään . Mitä se sitten tarkoittaneekaan.
Ulkopoliittisesti ajatellen, kolumbialaiset ovat olleet pitkään riippuvaisia USA:n avusta ja etenkin yläluokka ajattelee kauhulla, että he jotenkin rikkoisivat hyvävelivälit USA:n kanssa, Toisaalta he ovat vain pieni osa väestöä ja tietävät hyvin että jos heidän otteensa heltiää, niin Kolumbian kehotys sisäpoliittisesti voisi hyvinkin olla Brasilian tai mahdollisesti jopa Venezuelan tapaista (ennen Maduroa).
Kolumbialaiset tarvitsevat yhteiskunnallisen kehityksen, turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan kannalta pienentää kuilua rikkaiden ja köyhien välillä, vasemmistohallituksen toimenpiteet ovat tarpeellisia ja välttämättömiä pitkällä tähtäimellä, mutta kaikkein vanhoillisimmat piirir vastustavat niitä ja kansaa pelotellaan kommunismin ja totalitarismin uhkalla . - Vilpitön osaanottoni!
Vuosien varrella olen saanut lukea Sinun ja vaimosi kauniista ja pitkästä liitosta ja miten olette olleet toisillenne tukena ja turvana . Rakkautenne on ollut suuri ja ystävyytenne syvä.
Toivotan Sinulle voimia ja jaksamista.
Paloma - Puututaan nyt tähänkin.
Aloitus on varsin hyvä ja kyseenalaistaa oman asennoitumisemme eri elämänvaiheissa ja miksi olisi paljon mukavampaa näillä elämän loppumetreillä yrittää alkaa rakentamaan sitä seesteisyyttä, jolta on hyvä alkaa sitten siirtymävaihe tuntemattomaan.
Minunkin kannattaisi ehkä opettelemaan tyytyä siihen että en pysty vaikuttamaan oikeastaan mihinkään, vain ihan vähän oman elämäni pieniin kuvioihin jos niihinkään.
Olen ollut koko elämäni valmis ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, käsittelemään hankaliakin asioita ja katsomaan hahmottamaani totuutta suoraan silmiin. En osaa hyistellä enkä oikeastaan olla edes hiljaa silloin kuin oikeastaan se olisi parasta omalta kannaltani. En kuitenkaan arvostele enkä pahoita tahallani kenenkään yksityishenkilön, tutun tai tuntemattoman mieltä. Julkisuuden valokeilassa oleville, kansan valitsemille poliitikoille on taas aivan eri kriteerit: on lähes velvollisuutemme osoittaa poliitkioille mitä mieltä olemme heidän tekemisistään, koska he edustavat meitä ja olemme valinneet heidät eduskuntaan ajamaan koko kansan etua, noiin köyhien kuin rikkaiden ja kaikkien siltä väliltä.
Ville Rydman on käyttänyt hyväkseen asemaansa ja ulkonäköään, karismaansa ja lahjakkuuttaan väärin ja moraalisesti arveluttavalla tavalla ja hän on asettanut itse itsensä sellaiseen asemaan, jossa häntä voi arvostella ankarastikin. - finca on maatila Kolumbiassa
Latifundia -sanaa ei käytetä siinä merkityksessä, vaan on lähinnä teoreettinen ja poliittinen termi - Heh! Meillä oli koulussa eskoululuokalla Kolumbiassa viisivuotias pikku- Lenin, siis etunimeltään.
Tunnen myös perulaisen joka asuu Ruotsissa, jonka etunimi on Hochemin :)
Väkirikkaat kaupungit ovat selekästi vasemmiston kannattajia Kolumbiassa, paitsi Medellin, todistus siitä on ollut vasemmistolaisten pormestarien valinta. Vaalikoneisto ja poliittinen valta on taas ollut aina konservatiivisen eliitin käsissä ja vaalivilppi ja äänten ostamine onollut yleistä etenkin aikaisemmin. Maaseudulla se oli aikaisemmin aivan yleistä että fincojen työläiset vietiin bussilla vaaliuurnille vaalilipuke valmiina kädessään ja siinä oli tilanomistajan ehdokkaan nimi. - Jatkan vielä sen verran, koska mielipidettäni kysyttiin, että vaalikampanja ennen toista kierrosta on täydessä vauhdissa. Äärioikeisto kampanjoi isänmaallisella paatoksella ja pelottelulla, ja nyt kun Kolumbia on mukana jalkapallon kohta alkavassa maailmanmestaruuskilpailussa niin De la Espriellan kannattajat riehuvat keltaiset maajoukkuepaidat päällään ja Cepeda taktikoi tajrjoamalla opetusministerin paikkaa toiselle presidenttikandidaatille, Sergio Fajardolle, joka on suosittu nimenomaan konservatiiviseeesa Antioquia-provinssissa ja Medllinissä.
Minulla ei ole vaikeaa hyväksyä tai tunnustaa edes jos maltillinen oikeisto (Paloma Valencia) tai Fajardo olisivat saaneet tarpeeksi ääniä toiselle kierrokselle, mutta tuo tunteisiin, kansankiihottamiseen ja pelotteluun perustuva äärioikeiston vaalikampanja näyttää purevan paremmin kolumbialaisiin kuin Cepedan asialinja ja rauhallinen tapa tehdä politiikkaa. - Kukaan tiedä kaikkea mistään.
Olen juuri blokannut FB-sivultani vanhan ystäväni äärioikeistolaisen pojan joka on Opus Dein- jäsen ja kailottaa äärioikeistolaista propagandaa tuutin täydeltä. Mutta vain siksi ajaksi kun vaalit ovat ohi. Rasittavaa kuunnella poliittista paatosta jossa ei ole mitään järkeä.
"Kolumbia periaatteessa oikeistolainen ja Petro oli enemmän poikkeus tästä"
ei todellakaan pidä paikkaansa, kaupungit ja tiheästi asutut Karibian meren rannikko ja Valle del Cauca ovat vahvasti vasemmistolaisia. Antioquia-provinssi ja maaseutu ovat taantumuksellisia ja suosisvat konservatiiveja. Suurin osa suoraan valituista pormestareista on nyktisin vasemmistolaisia, etenkin suuremmissa kaupungeissa.
Kolumbian poliittinnen kuva on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Maa on aina keplotellut parhaansa mukaan pysyäkseen USA:n suosiossa ja välttääkseen joutumasta USA:n mustalle listalle , "decertificación" joka sulkisi dollarihanat pohjoisesta. Maan perinteinen valkoinen poliittinen eliitti pelkää kuin kuolemaa sitä että maasta tulisi "toinen Venezuela", kommunismin pelkoa lietsotaan ja kansaa pelotellaan äänestämästä vasemmistoa, koska silloin Trump iskee uhkaustensa mukaan kovat tullit tai "jotain vielä pahempaa", omien sanojensa mukaan.
Politiikka Kolumbiassa on ollut tunneperäistä massojen kiihoittamista oikealta vasemmalle, mutta eikös se itä ole ollut näilläkin leveysasteilla? Kaikki mikä mättää on aina edellisen hallituksen syytä.
Petro on ollut arvioni mukaan yksi parhaista presidenteistä mitä Kolumbiassa on ollut ja vasemmistoehdokas (HUOM ei äärivasemmiston, vaan Pacto Historico on maltillisen vasemmiston ja perinteisen vasemmiston koalitio, joka vastaa lähinnä meidän sosiaalidemokratiaa) Ivan Cepeda on Petron kanssa samalla linjalla, mutta on mielestäni mahdollisesti vieläkin parempi presidenttikandidaatti, asiallinen, rauhallinen ja kontrolloitu,
Nyt jos De La Espriella voittaa (mikä on todennäköistä) niin ainakinterveydenhoito yksityistetään ja köyhät menettävät tuetun valtiollisen terveyspalvelun. De la Espriella ei ole poliitikko, vaan rikosasianajaja ja hän pon luvannut rakentaa megasuuria vankiloita ja koventaa otteita, esikuvanaan El Salvadorin äärioikeistopopulistinen presidentti Bukele, jota hän muistuttaa myös ulkonäöltään. Talouspolitiikassaan hän tulee noudattamaan hengenheimolaisensa argentinalaisen Milein moottorisahapolitiikkaa,
Meksikon entisen diktaattorin Porfirio Diazin sanoja vapaasti mukaellen. Voi minun Kolumbiaani, niin kaukana järjellisyydestä ja niin lähellä USA:ta!" - Aloituksesi kehoitukseen keskittyä hyvään:
mielestäni keskityn hyvään joka ainut päivä. Kauniiseen, lempeään ja huolehtivaan. Vaalin puolisoani, perhettäni, ystävyyksiäni, puutarhaani, kotiani ja yleensäkin ihmissuhteitani, koska minulle ihmiset joista välitän on suurin aarteeni maan päällä ja muista en tiedä.
Uskon että sinä teet paljolti ihan samoin.
En kuitenkaa pysty kääntämään päätäni pois, katsomaan sivuun, välttämään pahan huomioimista ja ummistamaan silmäni mielenrauhani takia. Siitä ominaisuudesta ei ole minulle mitään hyötyä, pikemmin harmia. En myöskään pysty karsinoimaan hyvä ja pahoja asioita esim. poliitikoissa tai julkisuuden henkilöissä siten että jos joku laulaa kauniisti, niin se että se on saalistaja ei häiritsisi esteettistä nautintoani. - Kesäkuun ensimmäinen päivä, uusi viikko alkamassa ja aurinko paistaa, luonto kukkii ja linnut laulaa niin että pilvet kutistuvat lyttyyn ja tuuli lennättää siitepölyä pitkin pihaa.
@Hil-la en menisi ylpeilemään askelteni lukumäärällä, olen sinua kymmenen vuotta nuorempi. Äitivainaa (kevyet mullat, kaipaan sinua joka päivä) oli reipas kävelijä vielä yhdeksänkymppisenä, ei enää tiennyt minne oli kävellyt, mutta jalat vetivät. Olen miettinyt geeniperimääni ja ilmeisesti minussa on aivan liian paljon isäni geenejä, päiväunet maittavat ja kuten tädilläni, tukka melkein valkoinen jo. Kropan malli on kyllä äidiltä, samoin ihon rypyttömyys. Kaippa olensitä eri osista kokoonpantu vähän huolimattomasti.
Suomelle onnittelut lätkän MM-kullasta, katselimme loppupään matsista ja mitallien jaon. Kolumbian vaalit meni persielleen, kohtalaisen suuresta etumatkasta huolimatta ehdokkaani jäi toiseksi ja äärioikeiston populisti Bukele-typpi voitti (ovat kuin kaksoset ulkonäönkin perusteella) ensimmäisen kierroksen. Mikähän ihmisiä oikein vaivaa? Kai ne Trumppia pelkää kun on uhannut kauhutulleilla jos vasemmisto voittaa. Katsotaan nyt vielä miten toinen kierros sujuu, kolmen viikon päästä.
Sesongin viimeinen lukupiiri tänään, sitten kesätauolle. - Amalle:
olen monesti miettinyt samaa asiaa, koska en löydä siinä mitään järkeä enkä moraalia.
Olen ollut samanlaisen tilanteen edessä ja olen loppujen lopuksi vakuuttunut siitä, että Jumalalla ei ole aikaa meidän tavallisten ihmisten pienten katastrofien estämiseen. En myöskään usko siihen että Jumala palkitsee auttamalla niitä jotka häntä sokeasti ja kyseenalaistamatta sueuraavat ja palvovat.
En ole varma onko mitään Jumalaa edes olemassa, mutta en ole varma siitä etteikö olisi. Ei hänellä kuitenkaan ollut aikaa ojentaa minullekaan apua silloin kuin olisin sitä tarvinnut, vaikka lupasin oman nuoren elämäni lunnaiksi. - Kaikkein pahin ikä on juuri tuo kun fyysisesti on jo nainen, mutta mieli on lapsen. Aikaisin kehittyneet ja varhaisessa teini-iässä olevat tyttölapset vetävät vahojen setien katseita puoleensa ja aina se ei rajoitu vain ihaileviin "nätti tyttäö kuinmansikka" kommentteihi,
Toisaalta nuoret tytöt huomaavat pian mikä vaikutus heidän puhkeavalla naisellisuudellaan ja seksuaalisuudellaan on etenkin vanhempiin miehiin. Hyväksikäyttöä tapahtuu, valitettavasti, ja lapsi ei ole vastuussa siitä, koska häneltä puuttuu arvostelukykyä ja kokemusta miten suhtautua omaan seksuaalisuuteensa ja vanhempien herrojen lähentelyyn.
Ahdistelusta ei kuitenkaan voi puhua, koska tytöt eivät ole vielä oppineet sosiaalisen käyttäytymisen malleja aikuisten keskuudessa. He tarvitsevat rajoja ja suojelua, mutta myös tilaa ja vapautta. - En ollut paikalla, mutta muistelen lukeneeni että 14 teini-ikäistä tyttölasta kertoi Ville-sedän epäasiallisesta käyttäytymisestä heitä kohtaan.