UusiKielipolitiikka
Kielipolitiikan uudistajien yhteysryhmä, kommentit löydät myös vapaakielivalinta.fi foorumilla.
Kannatamme Yksikielisen Suomen puolesta -yhdistyksen tavoitetta säätää suomen kieli Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Suomen ns kaksikielisyys palvelee vain ruotsinkielisen vähemmistön etua ja on suomenkielisen enemmistön ja vieraskielisen väestönosan
(yht 95% Suomen kansasta) kannalta
ylimääräinen taakka ja rasite verrattuna muiden pohjoismaiden kansalaisten velvollisuuksiin ko. maiden vähemmistöjen huomioimisessa.
Virallinen yksikielisyys on pohjoismainen käytäntö:
Ruotsi 2009,Islanti 2011,
Suomi 20xx?
http://www.kielipolitiikka.net/ysp.php
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 40 kommenttia
- Aloittaja keskittyy liikaa marginaaliryhmän ongelmiin, kun pitäisi ratkaista suurempia kokonaisuuksia eli uudistaa koko kielipolitiikka. Ahvenanmaan yksikielisyys on kansainvälisesti arvostettu ja sopii malliksi Suomen kielipolitiikan uudistamiseen. Kun kielipolitiikka on uudistettu, lukihäiriöisiä eikä muitakaan enää kiusata poliittisilla kielitaitovaatimuksilla.
- Ahvenanmaahan on aivan turha verrata, se ei ole millään mittapuulla verta"
Enemmistön intressit on Aalandissa otettu esimerkillisesti huomioon.
Suomen kielipolitiikka on uudistettava siten, että vain enemmistön kieli on virallinen ja kielivähemmistöille annetaan vain minimaalisen oikeudet, esim oikeus saada oikeudenkäynti tulkittuna omalle kielelle.
Suomen nykyinen kielipolitiikka on enemmistön kannalta epäkäytännöllinen, epätarkoituksenmukainen ja epäoikeudenmukainen.
Ahvenanmaan malli on hyvä esikuva myös muulle Suomelle. Enemmistön kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi. - Pääasia, että ymmärsit systeemin periaatteen..
Ongelmia on toki muitakin, mutta ei se tätä ongelmaa yhtään vähäisemmäksi tee. Jos minun viiteryhmäni mielipiteet eivät ole sinulle merkityksellisiä, tutustu vaikka tutkija Pasi Saukkosen kannanottoihin.
Hän ei ole mikään "maanikko", joten kuuntele edes häntä..
Hän näkee nykyisessä kielipolitiikassa runsaasti ongelmia.
"Kaikista tärkeintä on kuitenkin huomata, että kielipolitiikassa – tai laajemmin vähemmistöpolitiikassa – ei ole mitään itsestään selvää.
Tämän vuoksi tästä(kin) aiheesta pitäisi käydä nykyistä paljon enemmän eri osapuolia kunnioittavaa avaramielistä ja vankkaan tietopohjaan perustuvaa vuoropuhelua.
Tulevaisuuden Suomen kielipoliittiset ratkaisut valinnat pitäisi tehdä tällaisen suomalaisen yhteiskunnan monikielistä ja -kulttuurista todellisuutta koskevan keskustelun jälkeen.
Eniten olen juuri nyt huolissani siitä, löytyykö Suomesta tahtotilaa ja toimijaa, joka ajoissa aloittaa tämän keskustelun."
https://pasisaukkonen.wordpress.com - mielikö.muuttui
23.12.2017 15:08
"Kutsuit ruotsin valitsemista "erehdykseksi". Onko mielesi nyt muuttunut yhtäkkiä?"
Ei suinkaan. Konteksti oli ruotsia lukiossa opiskelleen opiskelijan toive vapautua virkaruotsista.Ei vapautettu!
Jos hän ei olisi alunperin erehtynyt lukemaan ruotsia, hän olisi saanut virkaruotsista vapautuksen aiempien opintojen vähäisyyden takia.
Kannattaa harkita tarkkaan, valitseeko ruotsin vai jonkin muun kielen. Jos valitsee ruotsin, edessä on aina virkaruotsi, josta ei saa vapautusta, jos on erehtynyt lukemaan ruotsia alemmilla asteilla.
Totta kai ruotsin saa valita, mutta silloin ei kannata hakea vapautusta virkaruotsista, koska sitä ei esimerkkitapaukseen viitaten saa. Ruotsiin kerran hairahtanut on aina ruotsin vanki!
Mutta esim espanjan ruotsin sijasta valinnut saa vapautuksen virkaruotsista, eikä joudu suorittamaan virkamiesespanjaa..
Koska ei ole virkaespanjaa.
Tässä siis vihje kielikokeilun osallistujille ja tulevaisuuden vapaan valinnan valitsijoille. Ruotsista kieltäytyminen peruskoulussa ja lukiossa kannattaa, koska sen jälkeen ei ole enää ruotsivelvollisuutta.
Mutta jos kerran on ruotsin valinnut, se seuraa velvollisuutena opintojen loppuun.Ellei sitten virkaruotsista luovuta korkeakouluissa kokonaan, mikä tietysti olisi järkevin vaihtoehto.
Toivottavasti tämä selvensi. - Ei kukaan vastusta ruotsin valitsemista vapaaehtoisesti, mutta jos haluaa välttyä virkamiesruotsilta korkeakoulussa, silloin ei kannata ruotsia valita alunperinkään.
Kannattaa siis olla selvillä ruotsin valitsemisen seurauksista.
Kerran valittu ruotsi säilyy velvollisuutena korkeakouluihin asti.
Jos valitsee jonkin muun kielen, mitään virkakielikoetta ei ole edessä, vaan voi opiskella vapaasti vaikka syventävää englantia siellä korkeakoulussa. Kunhan hakee vapautuksen aiemman vapautuksen perusteella. .
Ruotsia aiemmin lukenut on ikuisesti ruotsin vanki, vapautta ei tule, kuten hallinto-oikeuden päätös todistaa. - Järjestelmässä on jo nyt vapautusmahdollisuudesta, kunhan ei lainkaan ryhdy lukemaan ruotsia!
Toinen kotimainen kieli
Jos opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen kielen opinnoista alemmissa koulutusasteissa (todistus vapautuksesta), voidaan opiskelija vapauttaa toisen kotimaisen kielen taidon osoituksesta viitaten aiempaan vapautukseen. Lisäksi jos opiskelijalle määrittyy suomi tai ruotsi koulusivistyskieleksi, mutta hänellä ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja (vähintään 5 kurssia toisen kotimaisen kielen opintoja); päättötodistuksessa on tästä erillinen merkintä), voidaan opiskelija vapauttaa taidon osoituksesta viitaten vähäisiin aiempiin opintoihin. Hakemukset toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta vapauttamiseksi käsitellään opiskelijan korkeakoulussa. - "Jos tämä on totta niin asia on syytä ottaa huomioon opintojen suunnittelussa."
Tietoa löydät esim vapaa kielivalinnan foorumeilta.
Tässä lisätietoa Aalto-yliopiston vapauttamispolitiikasta.
Vapautus virkaruotsista annetaan, jos EI ole lukenut lukiossa ruotsia vähintään 5 kurssia.
Kannattaa kielikokeilun osallistujille tiedottaa!
"Toinen kotimainen kieli
Jos opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen kielen opinnoista alemmissa koulutusasteissa (todistus vapautuksesta), voidaan opiskelija vapauttaa toisen kotimaisen kielen taidon osoituksesta viitaten aiempaan vapautukseen. Lisäksi jos opiskelijalle määrittyy suomi tai ruotsi koulusivistyskieleksi, mutta
hänellä ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja (vähintään 5 kurssia toisen kotimaisen kielen opintoja);
päättötodistuksessa on tästä erillinen merkintä), voidaan opiskelija vapauttaa taidon osoituksesta viitaten vähäisiin aiempiin opintoihin. Hakemukset toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta vapauttamiseksi käsitellään opiskelijan korkeakoulussa."
https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=27631344
Tuo kyseinen valittaja oli mennyt lukemaan peräti kuusi kurssia, joten häntä ei sen takia voitu vapauttaa virkaruotsista eli ihan RKPn vaatimusten mukaan toimittiin.. - 2000-luku vaatii korostetusti matematiikan osaamista.
Kielille voidaan allokoida kahden aineen kehys, eli äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä jokaista koskevana normia.
Tilastoja ei nyt ole saatavilla, miten matematiikan osaaminen on lisääntynyt pakkoruotsin poistuttua yo-kisoista, mutta matematiikan osaamisesta ei kyllä ole varaa tinkiä. Ruotsista voidaan tinkiä, aivan kuten ainakin 200 valtiota maailmassa tinkii ruotsista, mutta ei tingi matematiikasta.
Äidinkieli ja kaksi muuta kieltä, sopiva normi 2000- luvulla. - "Jos sinulle ruotsin luku on "erehtymistä", niin pidä tällainen jatkossa omana tietonasi, kiitos."
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan opiskelijaa ei voitu vapauttaa virkaruotsista, koska hän oli lukenut aiemmin ruotsia kuusi kurssia lukiossa.
Jos hän ei olisi ollut lukenut ruotsia lukiossa, hänet olisi voitu vapauttaa virkaruotsista Aalto-yliopistossa
Tutustu oikeuden päätökseen kaikessa rauhassa.
"Dekaanin päätöksellä hylätä vapautushakemus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä ei loukattu perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta
Valittaja oli hakenut vapautusta toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä. Asiassa saadun selvityksen mukaan Aalto-yliopiston perustieteiden laitoksella tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittavalla valittajalla on päättötodistus Sipoon lukiosta. Hänen päättötodistukseensa on merkitty suomi äidinkielenä hyväksytysti suoritetuksi, minkä lisäksi hän on suorittanut ruotsin kielestä B1-tasolla 6 kurssia."
Jos EI ole suorittanut vähintään 5 kurssia lukiossa, vapautuksen saa virkaruotsista korkeakoulussa, myös Aalto-yliopiston dekaanilta.
Tämä on Suomen nykyistä kielipolitiikkaa.
Ei kannata lainkaan ryhtyä lukemaan ruotsia, jos haluaa välttyä virkaruotsilta korkeakoulussa. - RKPn+tulisi+rohkaista+ruotsinkielisiä+matalapalkkaisiin+palveluammatteihin+eikä+tehtailla+valituksia.
- No+sitten+ei+pidä+valittaa+ruotsinkielisen+palvelun+puutteesta,+jos+te+ette+edes+itse+halua+palvella+toisianne+ruotsiksi..
- Ei kustannusten laskemista vastusteta, vaan päinvastoin pitää laskea kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat nykyisen kielipolitiikan toteutuksesta.
Pitää tehdä vertaileva analyysi, paljonko saadaan säästöä, kun ruotsin kielen privilegioasemasta luovutaan ja siirrytään esim. Ruotsin pääkielimallin mukaiseen kielipolitiikkaan.
Kaikkein suurimmat säästöt saataisiin, jos siirrytään Ahvenanmaan mallin mukaiseen ankaraan yksikielisyyteen,.
Sen haittapuolena on ihmisoikeusongelmat ja Euroopan neuvoston kritiikki.
Mutta Ruotsin pääkielimallin mukainen tai pohjoismaisen yhteistyön kielipolitiikka on relevantti vaihtoehto.
Mennään tiukasti enemmistön ehdoilla, kun vähemmistön oikeudet ovat liian kalliita.
Niinhän Pohjoismaiden neuvosto viime marraskuussa päätti.
Olkaamme johdonmukaisia! - Kustannuksista tosiaan pitäisi voida keskustella avoimesti
"Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei tykkää kokeilusta. Hän pohti sen kustannuksiakin. Kannattaisi joskus edes arvioida, mitä ainutlaatuinen kaksikielisyytemme kansantaloudelle pysyvästi maksaa. Valtaosin sitä ylläpitää suomenkielinen enemmistö"
https://www.satakunnankansa.fi/mielipide/kolumni-ainutlaatuisen-kaksikielisyytemme-maksaa-suomenkielinen-enemmisto-200563107/ - "Erinomaista olisi, jos mahdollimman moni valitsisi englannin sijasta jonkin muun vieraan kielen 1. kieleksi, ja englannin vasta 2. kieleksi. Näin Suomeen saataisiin merkittävästi laajempi kielivaranto. "
Tämä yhdistettynä ruotsin pakollisuudesta luopumiseen olisi linjassa EUn tavoitteen kanssa eli oman kielen lisäksi kaksi muuta kieltä mahdollisimman varhain aloitettuina.
Kolme kieltä oman kielen lisäksi on liian kova tavoite ja vie resursseja esim matematiikan opiskelusta. - "Nyt monella kielitaito tuppaa jäämään pelkäksi englanniksi."
Kieliopintojen osuutta kaikista opinnoista ei pidä kasvattaa liian suureksi esim matematiikan kustannuksella.
EUn tavoite on selkeä: oman kielen lisäksi kaksi muuta kieltä.
Toinen näistä on englanti, sille emme voi mitään. Silloin jäljelle jää vain ruotsin kielen monopolin purkaminen kielipaletista.
Kolme kieltä ruotsin privilegioaseman varjelemisen nimissä on liikaa. Millään muulla kielellä ei ole tuota privilegioasemaa, joten on loogista, että nimenomaan ruotsin osuutta tarkastellaan kriittisesti. - RKP jatkaa katkeraan loppuun asti molempien säilyttämistä.
Ei siis kannata neuvotella, vaan jättää RKP suoraan ulos seuraavista hallituksista. - Eihän+englanti+ole+mikään+ongelma,+vaan+ruotsi.
- Järjestyksellä+ei+ole+väliä.+Systeemi+on+rakennettu+kehäpäätelmän+muotoon,+joten+on+sama,+minkä+kohdan+kehästä+poistaa+ensin.+Kehä+katkeaa+kaikissa+tapauksissa
- Tala ei ole ajatuksineen yksin..
https://www.satakunnankansa.fi/mielipide/kolumni-ainutlaatuisen-kaksikielisyytemme-maksaa-suomenkielinen-enemmisto-200563107/
Toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuuskokeilu yo-kirjoituksissa toteutettiin 1996–2003. Kun valtaenemmistö kirjoitti molemmat, opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) onnistui uudistuksessa: vain suomi tai ruotsi on ollut kirjoitettava syksystä 2004.
Toinen kotimainen tuli kaikille, paitsi ei ahvenenmaalaisille, pakolliseksi peruskoulussa 1968, kun opetusministeri Johannes Virolainen (kesk.) suostui RKP:n kiristykseen: vain kielilaki toisi sen hallitukseen toiseksi porvaripuolueeksi.
Nytkin tehdään kokeilu: enintään 2 200 nuorta saisi olla opiskelematta peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa ruotsia. Tilalle pitää ottaa jokin muu kieli.
Perustuslaki ei määrää, että kaikkien on osattava molempia pikku kieliä. Kokeilu läpäisikin perustuslakivaliokunnan syynin.
Taustalla tosin häälyy haamu: virkakielikoe on joka tapauksessa aikanaan läpäistävä.
Virkakieli tarkoittaa, että viiden prosentin vähemmistön vuoksi kaikkiin kunta- ja valtionsektorille virkoihin pyrkivien on läpäistävä kielikoe. Erityisesti ammattikorkeakouluissa ruotsin lähtötaso ei ole häävi. Lisäopiskelu pitkittää valmistumista.
Virkaruotsia oikeasti tarvitsee ani harva. Jos menee vaikkapa lääkäriksi Uuteenkaarlepyyhyn, ruotsia pitää osata.
Opettajien OAJ vastustaa kaikkea ns. pakkoruotsia koskevaa. Mutta eihän kukaan halua lopettaa ruotsin opetusta! Ilkan päätoimittaja Satu Takala kirjoitti (30.4.), että "ruotsi pitäisi voida valita yhtenä kielenä muiden joukosta. Nyt se on valmiiksi valittu kaikkien puolesta."
Maailman kaupalliseen kieliympäristöön pitäisi reagoida.
Ruotsin pakollisen opiskelun vastustus on gallupeissa samaa luokkaa kuin Nato-jäsenyyden. Vain toisessa se on varteenotettava todiste kansan tahdosta.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei tykkää kokeilusta. Hän pohti sen kustannuksiakin. Kannattaisi joskus edes arvioida, mitä ainutlaatuinen kaksikielisyytemme kansantaloudelle pysyvästi maksaa. Valtaosin sitä ylläpitää suomenkielinen enemmistö.
Tämä kielikokeilu on mitätön, sillä pelkästään lukioissa on yli 100 000 oppilasta. Siksi ei edes RKP:n Anna-Maja Henrikssonin kannattaisi "surullista" näytellä. - RKP+on+harjoittanut+jarrutustaan+200+vuotta,+joten+se+ei+koskaan+luovu+siitä.+Toki+meidän+tavallisten+suomenkielisten+suomalaisten+kärsivällisyys+ja+sietokyky+ovat+tulleet+tiensä+päähän.