Galilean keväinen aurinko lämmitti matalaa savitaloa, jonka pihamaalla vilisi liuta lapsia. He juoksivat kilpaa nauraen, kompuroivat jalkoihinsa, sotkivat vaatteensa multaan ja tappelivat vuorotellen siitä, kenen vuoro …
Edenin puutarhassa aamu valkeni häikäisevän kirkkaana. Kastehelmet kimaltelivat ruoholla, ja puutnotkojen lehtien lomasta siivilöityi kultaista valoa, joka kantoi mukanaan elämän ja rauhan tuoksua. Aatami ja Eeva olivat…
Oulun tuomiokirkon portailla tuuli leikitteli syksyisillä vaahteranlehdillä, kun iltahämärä alkoi verhota kaupunkia pehmeään vaippaansa. Ihmiset kiirehtivät ohi omissa oloissaan, kukin kantamassa omaa ruttuista kassiaan…
Oulun torilla tuoksui tuore kahvi ja paahdetut mantelit, kun syyskuinen lauantaipäivä kääntyi iltapäivän puolelle. Kukaan ei voinut arvata, millainen käänne Oulun ja naapurikaupungin välisiin vanhoihin kiistoihin oli tu…
Oulun yllä taivas hohti kirkkaan sinisenä, ja kepeä syystuuli keinutteli puiston viimeisiä lehtiä. Kukaan ei tiennyt, että maailmanpolitiikan herrat olivat juuri pyöräyttäneet isoa punaista nappia, mutta täällä pohjoise…
Syksyinen Oulun metsä humisi tuulessa, kun Nakke Nakuttaja – tuo punatukkainen ja naurustaan tunnettu tikka – laskeutui vanhan männyn oksalle. Nakke oli juuri naputtanut nokallaan muutaman reijän puun runkoon, kun se hu…
Syysaurinko kultasi Puolen Metsän puut, ja ilma oli niin raikas, että jokainen henkäys tuntui siltä kuin olisi syönyt pienen palan viileätä taivasta. Nalle Puh istui suosikkikantonsa päässä ja tuijotti tyhjää hunajapurk…
Oulun seudun mustassa, ravinteikkaassa mullassa piili syvällä salaisuus. Siellä, kaukana päivänvalosta ja ihmisten kiireestä, eli pieni porkkana. Pitkän kesän ajan porkkana oli kasvanut tiukassa puristuksessa. Multa oli…
Perämeren rannikolla, kaukana kaupungin hulinasta, seisoi vanha puinen majakka, jonka valo oli vuosisatojen ajan opastanut kulkijoita turvaan myrskyjen keskellä. Majakan juuressa, tyrskyltä suojassa, eli neito, jota ran…
Kevättuuli kantoi mukanaan tuoksua, joka herätti koko pohjoisen luoteen eloon. Oulun kevät oli aina omanlaisensa: valo palasi kerralla pitkän pimeyden jälkeen, ja sen saman valon saattoi nähdä Viljan silmissä, kun hän k…
Syksyn harmaa iltahämärä piirsi pitkiä varjoja Helsingin kaduille, mutta Saalemin kirkon isot ikkunat hohtivat lämmintä, kellertävää valoa ulos pimeyteen. Sisällä pastori Eelis istui työhuoneensa työpöydän ääressä. Kell…
Kevättuuli puhalsi raikkaasti Oulun rautatieaseman laiturilla, kun Olavi Voittonen astui junasta askeleella, jossa oli vuosikymmenten mukanaan tuomaa arvokkuutta ja hieman kulunutta painoa. Olavi oli mies, jonka elämä o…
Tapio istahti osaston kahvihuoneen kulahtaneelle nojatuolille ja veti syvään henkeä. Kello oli vasta puoli kahdeksan aamulla, mutta takana oli jo tunti sellaista painetta, jota harva ulkopuolinen ymmärtää. Pitkän linjan…
ajettiin ukos liikkeestä
taivaalla ja siipien varjossa siontää myrskytuulen usva kääntäen suunnan kohti merta
Ei kestä ihmisopit tosipaikan tullen aivan liikaa on omaa soppaa lisätty. Pakit tulee jo portilla.
ihmis kunnan kahden vuoden sisällä
mutta yhdessä asiassa jeesus antaa luvan tappaa jos joku pakottaa ampumaan niin ampuu esi miehensö
Joona K. on tehnyt uuden videon vl-liikkeen eksklusiivisesta seurakuntaopista: https://youtu.be/GxGjvXrZ14Y?si=vzb1AD9mFybso2a9 Mitä ajatuksia herää? Mitä mieltä olette? Onko Joonan analyysi oikea?
Apt. 26:15 Niin minä sanoin: 'Kuka olet, herra?' Ja Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. 26:16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palveli…
