inti
đ¨đ¨đ¨đ§đ§đŞ˝đ§đ§đ§ď¸đ§ď¸đ§ď¸
đindividualistinen dualistiđ§
đđđđŹđđđđď¸đď¸đ¨âđžđą
- Olet siellä missä mielesi sijaitsee nyt đ
- Fyysinen olemus on kuin pilvi, mutta mieli on kuin kallio
Muoto
ă°ď¸ă°ď¸ă°ď¸ă°ď¸~~
Olemassaolo
ă°ď¸ă°ď¸ă°ď¸ă°ď¸~~
Aine
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia171 aloitusta ¡ 4559 kommenttia
- Kyselin hieman platonismista tekoälyltä. Tässä ChatGPT vastaus.
"Korkein hyvä on Platonin ajattelussa se ylin päämäärä, johon kaikki pyrkimykset ja toimet tähtäävät. Se on ideamaailman korkein idea, joka antaa merkityksen ja arvon muille ideoille. Demiurgi puolestaan on luoja, joka muovaa aistimaailmaa ideamaailman mallien mukaan. Demiurgi ei luo maailmaa tyhjästä, vaan järjestää olemassa olevia asioita ja ideoita.
Maailman sielu on ajatus siitä, että universumilla on elävä, hengellinen ulottuvuus, joka yhdistää kaiken. Se toimii yhteytenä ideamaailman ja aistimaailman välillä, antaen elämän ja järjestyksen maailmalle. Ideamaailma sisältää täydelliset ja muuttumattomat muodot tai ideat, kun taas aistimaailma on se, mitä havaitsemme aistiemme kautta â se on epätäydellinen ja jatkuvasti muuttuva.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että korkein hyvä on ideamaailman ydin, demiurgi on sen toteuttaja, maailman sielu yhdistää ideat ja aistimaailman, ja aistimaailma on se, missä nämä ideat ilmenevät epätäydellisessä muodossa. Näiden käsitteiden välinen suhde luo Platonin filosofian perustan ja selittää hänen näkemyksensä todellisuuden luonteesta."
Paavalin kuvastin viittaisi tässä aistimaailmaan. - Janne Saarela jatkaa: "Logos on siis Jumalan âJärkiâ (Reason). "
ja myÜhemmin ". Oliko Logos yhtä Jumalan kanssa, vai Jumalan alapuolella, luotuna olentona? Justinos ei anna tähän selvää vastausta, vaikka antaa olettaa, että Logoksella on vähäisempi ja vajavaisempi rooli kuin Jumalalla. "
Jos verrataan kolminaisuutta sydämeen, hengitykseen ja järkeen, niin onko järki jotenkin vähäpätÜisempi kuin sydän? Toki järki edellyttää toimivaa sydäntä, mutta mutta. - Liittyy jotenkin resessiivisiin ominaisuuksiin?
- Yksi vaihtoehto on se, että vaikka Aatami ja Eeva saivat viisautta hyvän ja pahan tiedon puusta he eivät oikeastaan ymmärtäneet sitä, ainakaan oikein. Eräässä internetissä olevassa, muuten fiksun tuntuisessa tekstissä, joku oli kirjoittanut tähän tapaan:
"Vastakohdat kuten pimeys ja valo, hyvä ja paha eivät ole vain sovitettuja yhteen, vaan yhdistyneet. Ne esiintyvät harmonisesti rinnakkain. Tämä vastakohtien ykseys ylittää sen, mitä voimme helposti ymmärtää, ja osoittaa syvemmän, syvällisemmän totuuden.
Perimmäisessä todellisuudessa vastakohdat esiintyvät rinnakkain asioiden ytimessä. Ne eivät ole toisensa poissulkevia, vaan toimivat yhdessä harmoniassa."
Aivan kuin paha yrittäisi uskotella olevansa tasavertainen hyvän kanssa! Jungilaista eksytystä. Se, että puu oli sekä hyvän, että pahan tiedon puu, ei tee pahaa tasavertaiseksi hyvän kanssa. Ennemminkin siellä on tietoa siitä mikä ei ole hyvää ja on kartettavaa. Sitä voisi kutsua viisaudeksi. - Heidelberginihmisiin sopii hyvin ajatus, että hyvän ja pahan tiedon puu tarkoittaisi tietoisuutta. Kun hyvän ja pahan tiedon puusta sÜi, niin tietoisuus heräsi (I am). Sen jälkeen elämä ei enää ollut hauskaa. Vain tietoisten eliÜiden elämä voi olla kurjaa. Ihminen siis saavutti korkeamman tietoisuuden tason liian aikaisin.
- Mikä aiheuttaisi vammoja?
- Oho, putosi kirjautuminen jostain syystä pois.
- Vaikeita kysymyksiä pohdittavaksi. Pientä vastausta.
Ehkä Aatami ja Eeva tulee tulkita symbolisesti kuten tabernaakkeli
" Tabernaakkelin itään päin oleva sisäänkäynti symboloi paluuta Eedeniin ja Jumalan läsnäoloa, kun taas länsisuuntainen uloskäynti merkitsee karkottamista paratiisista."
Syntiinlankeemus olisi kääntymistä pois Jumalasta. Aatami ja Eeva symbolisoivat sielun eri osastoja.
Martti Lutherin vertaus ihmisestä tabernaakkelina tuntuu toisi hyvältä vertaukselta.
Voi myĂľs ajatella seuraavasti:
Aatamin voi ymmärtää tarkoittavan koko ihmiskuntaa, mutta paratiisissa eläneet Aatami ja Eeva olivat konkreettisia yksilÜitä. He olivat ensimmäiset Raamatussa mainitut ihmiset. Jotain de novoa heissä oli. Muitakin homoja oli olemassa.
MyÜs aineeton Eedenin puutarha kuulostaa mielenkiintoiselta. Mitä paratÏisin käärmeelle tapahtui? Saiko se jäädä puutarhaan vaikka Aatami ja Eeva häädettiin pois? - Riekkinen on ilmeisesti panenteisti, mutta panenteistejä on monenlaisia. Panenteisti Atso Eerikäinen kirjoitti bkoginetsässä fiksun tuntuisesti:
"YlĂśsnousseen ilmestymisissä on vielä eräs vähälle huomiolle jäänyt seikka, nimittäin Hän saattoi olla âsamanaikaisestiâ kahdessa eri paikassa. Tämä on mahdollista vain jos ylĂśsnousemuksessa polaarisuus (A-B-AB) on kumoutunut ja ylipolaarisuus vallitsee. YlĂśsnoussut on panenteistisesti läsnä polaarisen todellisuuden kaikkisa tiloissa ja hetkissä, täällä ja tuolla, nyt.
Luominen on ikuisuudesta aikaan, ja uusi luominen ajasta ikuisuuteen. Sen kertoo meille tapaus Jeesus Kristus: neitseestä syntynyt ja kuolleista ylÜsnoussut."
Ilmeisesti panenteismi nimenomaan mahdollistaa inkarnaation ja ylĹsnousemuksen, eikä siihen tarvitse sotkea persoonatonta maailmaa läpäisevää korkeampaa voimaa. - Mittaus? Mistä mittauksesta kirjoitit?
- Näkeminen on kuitenkin hyvin passiivista toimintaa. Luulisi, että se ei mitenkään vaikuta kissan olotilaan.
- Matti: Terve Pekka
Pekka: Terve Matti, mitä kuuluu?
Matti: Pidin juuri saarnan kirkossa.
Pekka: Miten meni?
Matti: Huonosti, tuntuu, että ihmiset eivät enää usko kolmioon.
Pekka: Voisiko asialle tehdä jotain?
Matti: Onko sinulla ehdottaa jotain?
Pekka: Ala saarnata neliĹstä.
Matti: Miksi?
Pekka: Se on helpommin ymmärrettävissä kuin kolmio.
Matti: Ahaa, mielenkiintoista.
Pekka: NeliĹssä ei ole mitään ihmeellistä,
Matti: Mutta voin aina vetää viivan neliĹn kulmasta toiseen ja saada kaksi kolmiota.
Pekka: Ei, kertakaikkiĂ n ei. Jos neliĹn sivun pituus on yksi, niin kuinka pitkä on piirtämäsi viiva?
Matti: En tiedä.
Pekka: Siinäs näit. Toit kolmiollasi vaikeasti ymmärrettävää esiin. Lopeta!
Matti: Sori.
Pekka: Pitää olla helposti ymmärrettäväü kuten neliĹ. Se on ihmisille tuttu asia kuten asunto, esimerkiksi yksiĹ.
Matti: Entä jos asuu kaksiossa?
Pekka: Se on vain kaksi yksiĹtä
Matti: Eräs tuttavani asuu kolmiossa.
Pekka: Heh heh, se on vain kolme yksiĹtä. Ălä yritä vetää kolmiota tähänkin mukaan. Ei kukaan asu kolmiossa.
Matti: Kolmio on siis vain kolme erillistä neliĹtä tai siis yksiĹtä?
Pekka: Kutakuinkin.
Matti: Voisin kokeilla ensi sunnuntaina saarnassani.
Pekka: NeliĹ voi pelastaa vanhan kolmiokirkkosi.
Matti: Entä, jos joku kysyy kolmiosta?
Pekka: Vastaa, että nykyaikainen valistunut ihminen ei enää usko kolmioihin tai muihin mysteereihin.
Matti: Kiitos, pelastit päiväni ja toivottavasti kirkkoni.
Pekka naurahtaa itsekseen ja poistuu nopeasti paikalta. - Osa ChatGPT vastausta:
"Yhteenvetona: laatikko on suljettu, jotta kissa voi olla superpositiossa, eikä sen tilaa voida havaita ennen kuin laatikko avataan."
Ilmeisesti ihan sama katsooko kukaan kissaa vai ei kunhan sen tilaa ei voida havaita. - Wikipediasta googlella käännettynä:
"Skolastisessa filosofiassa aevum (kutsutaan myÜs aeviternityksi) on ajallinen olemassaolon muoto, jonka enkelit ja pyhät kokevat taivaassa. Jollain tapaa se on tila, joka loogisesti sijaitsee Jumalan ikuisuuden (ajattomuuden) ja aineellisten olentojen ajallisen kokemuksen välissä. Sitä kutsutaan joskus "sopimattomaksi ikuisuudeksi"[1] tai "osallistuneeksi ikuisuudeksi"." - Panenteisti Atso Eerikäinen kirjoitti Uuden Suomen blogissaan vuodelta 2010: "Ajalla on kaksi dimensiota tai variaabelia: fysikaalinen ja ikuinen (tai ajaton)."
Nämä molemmat ajan dimensiot liittyvät universumiin. Sinällään ok, mutta puuttuu kokonaan Jumalan aika. Ketjussa Pääsiäisaivoitus kirjoitin (Bentley Hart), että muinoin ajateltiin kolmenlaista aikaa. On kronos, joka platonismille on aeonin liikkuva kuva, se on toinen taso. Aeon on ajan täyteys eräänlaisessa henkisessä ulottuvuudessa tai mitä kutsuisimme enkelikaudeksi tai enkeli-aevumiksi. Sitten on Jumalan ikuisuus yli kaikkien aikojen.
Tähän tapaan:
Jumalan aika (vain tämä on ikuisuus)
------Universumi (luomakunta)------
Henki (Aeon)
Sielu (Kronos)
Ruumis (Kronos)
Panenteismi käsittelee vain universumia. Eerikäisen ikuisuus vaikuttaa aeonilta. - Vielä vuonna 2023 Riekkinen kertoi Kirkko ja kaupunki -sivustolla seuraavaa:
"â Usein ajatellaan, että pelastus koskee kuolemanjälkeistä aikaa. Mutta siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, me emme voi sanoa varmuudella mitään. Ne asiat ovat yksin Jumalan käsissä. Kaikki on toivon varassa. Itselläni on sellainen tunne, että kuoleman rajan tuolla puolen on jotakin enemmän kuin me osaamme ajatella â on toinen todellisuus."
Ehkä Riekkisen ateistisuus on liioiteltua. - Elämä on kuitenkin hengen ja aineen välinen liitto.
- Lutherille pääsiäisen ytimessä on käsitys Jumalan itseuhrautuvasta rakkaudesta.
- Ja kun temppeli oli valmis Jumala lepäsi valmistamassaan temppelissä (seitsemäntenä päivänä).
- Jeesus rakensi temppelin uudelleen kolmessa päivässä.
Kuinka tavallinen ihminen pääsee tähän temppeliin?
Matteuksen evankeliumi 18:20 "Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."
Tämä on temppeli.