- "Ajatus, ettei kannelle tarvitsisi kulussa nousta on taas täysin elämälle vieras."
No ei todellakaan ole. Oman veneeni järjestelyt ovat sellaiset, että kannelle tarvitsee mennä vain poikkeustilanteessa eli käytännössä ei juuri koskaan. - Tosin pitäisi ensin perustella, miksi se purjevene estäisi Thaimaahan lentämisen? Ellet sitten lähde oletuksesta, että perheen kaikki rahat menevät veneeseen eikä talvella olekaan enää varaa lomailla?
Tunnen itseni ohella useita muitakin purjeveneilijöitä, jotka lentävät talvella lämpimään. Jotkut (eläkkeellä olevat) jopa koko talveksi, useimmat 1-2 viikoksi lomalle. Tuo juuri nyt ulkona oleva ilma ei näissä maisemissa houkuttele pysymään. - "Virhe" oli tässä yhteydessä lähinnä samaa kuin "ero normaaliin perheveneilijään"; sinä kun vastasit kirjoittajalle, jonka mielestä perheveneilijä ei autopilottia tarvitsisi (mistä olen toki eri mieltä, kuten jo sanoinkin).
Tottumuskysymyshän se lähinnä on, miten nuo lähtövalmistelut tekee, mutta minä olen aina pyrkinyt siihen, että vene lähtee mahdollisimman valmiina laiturista, siitäkin huolimatta, että kärsimättömänä luonteena ottaa koville ne lähtövalmistelut. Eli puomipeite pois, ison nostin paikalleen ja sellaiset purjesiteet, joihin ei avotilasta yllä, pois. Ja fendarit myös ylös, jos vieressä ei ole venettä sillä puolen. Ideaalina, että istumalaatikosta ei tarvitsisi enää sen jälkeen kenenkään nousta kannelle ennen kuin seuraavaa laituriin kiinnittymistä tai ankkuroitumista varten. - Jos tuo teksti oli tosissaan kirjoitettu, niin kirjoittaja ei todellakaan ole "valtavirtaa" purjehtijana. Tässä kolme ilmeisintä virhettä:
1) viikataan puomipeite,
-- sehän viikataan jo ennen laiturista lähtöä säilytyspaikkaansa
2) haetaan sopiva keulapurje
--sehän on rullalla valmiina. Ja silloinkin, jos asialla on sellainen rariteetti, jolla ei olekaan rullapurjetta keulalla, keulapurje laitetaan paikoilleen jo ennen laiturista lähtöä
3) ja sen skuutit, jotka tietysti viedään paikoilleen.
--kuten edellä.
Olet silti oikeassa pääasiassa eli autopilotin tarpeellisuuden suhteen, se on tarpeen koneajossa ja purjeiden nosto-/laskumanöövereissa. Jälkimmäinen tarve voi tietysti puuttua, jos ei koskaan seilaa yksin. - Taisi olla kuitenkin kommentoijalla mielessä lyhenne, jonka kerrotaan ammattimerenkulkijoiden sanastossa tarkoittavan purjevenettä/purjehtijaa ja tulevan sanoista "wind aided fucking idiot"...
- Lienee muuten tuo "Pohjois-Saksa" vielä epämääräisempi käsite kuin "Pohjois-Eurooppa" (jolle jälkimmäiselle sentään on olemassa enemmän tai vähemmän virallisia kansainvälisiä määritelmiä, jotka lähes aina sulkevat kyllä sen Pohjois-Saksankin ulkopuolelle). Löysin yhden määritelmän, joka viittaisi siihen, että saksalaisten määritelmät Pohjois-Saksalle liittyisivät jo 30-vuotisen sodan aikoihin.
Muuten, pieni termitäsmennys: sinä puhut Saksan "maakunnista", mutta kyse on osavaltioista. - Jatketaan vänkäystä ihan huvin vuoksi. Niissä linkeissä, joissa mainittiin Pohjois-Saksa toisinana luettavan Pohjois-Eurooppaan, mainittiin myös ne osavaltiot, joita siinä yhteydessä tarkoitetaan ja Nordrhein-Westfalen, jossa Düsseldorf sijaitsee, ei ole niiden joukossa. Eli edelleenkin noin äänin 9-1 Dusseli ei ole Pohjois-Euroopassa eikä sikäläinen venenäyttely mukana kilvassa "Pohjois-Euroopan suurimmasta" :D
- Pohjois-Saksasta, ei Saksasta. Eli Saksaa koko valtiona ei lueta Pohjois-Eurooppaan. Ja tuo osankin mukaanotto näyttää olevan poikkeus tavanomaisesta kansainvälisestä käytännöstä.
Tuo CIA "maantietohakemisto" on maailmalla aika yleisesti käytetty ja jopa luotettu lähde perusfaktojen kanssa. Mainitsin sen, kun sattui silmään yhden linkin takaa, pointti oli nyt kuitenkin edelleen siinä, että Saksa ei ole Pohjois-Eurooppaa vaan Länsi- tai Keski-Eurooppaa. - Esitäpä jotain lähteitä tuon väitteen perusteeksi. Kuten sanoin, guuglailin tuota sekä suomeksi että englanniksi ja kummallakin löytyneet linkit (ensimmäiset kymmenkunta) olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että Saksa ei kuulu Pohjois-Eurooppaan. Poikkeuksena mainittiin yhdessä linkissä, että Saksan pohjoisosa kuuluisi. Mutta YK määrittelee Saksan kuuluvan Länsi-Eurooppaan, CIA taas Keski-Eurooppaan.
- Jos katsotaan valtioiden sijaintia leveyspiireihin nähden, niin tuo on jollain tapaa ymmärrettävissä. UK ja Irlanti ovat jokseenkin kokonaan 50. leveyspiirin pohjoispuolella.
Yritin vähän guuglailla, kun omastakin mielestäni tuo Saksan lukeminen Pohjois-Euroopan maaksi tuntui oudolta. Enpä löytänyt yhtään sellaista määritelmää, joka olisi tukenut väitettä. Jokseenkin yhtäpitävästi Pohjois-Euroopan näköjään tulkitaan kattavan Pohjoismaat ja Baltian maat. Venäjä ja Brittein saaret ovat sitten jonkinmoisia "liitännäisjäseniä", jotka joissain määritelmissä otetaan mukaan. - Hieman epäilen tuota 180 käytettynä tuotua vuonna 2017. Purjeveneiden määrä rekisterissä on kasvanut vuoden 2017 aikana 137 kappaleella ja kun ihan puhtaita ensirekisteröintejä on 11, niin käytettynä tuoduille jäisi enintään 126. Niitä kun ei juuri rekisteristä katoa, niin luvut eivät ihan täsmää.
- Minä tulkitsin asian niin, että armeijalla (tai virallista sanaa käyttääkseni Puolustusvoimilla) olisi jotain sananvaltaa siihen, miten murtajat suunnitellaan/varustetaan. Ja tietäen solttujen pääsevän vaikuttamaan moneen sellaiseen asiaan, joissa heillä ei pitäisi olla mitään sananvaltaa (lähtien mm. autoverosta ja ratalinjauksista), en pidä mitenkään mahdottomana, että asia olisi niin.
Sen sijaan kukaan ei mielestäni väittänyt, että Suomen jäänmurtajat olisivat rauhanaikana PV:n komennossa. Sitähän ne eivät todellakaan ole. - Ihan sivuhuomautuksena: ei kai kukaan väittänytkään, että suomalaiset jäänmurtajat olisivat sotalaivoja? Meillähän ne ovat siviilien operoimia toisin kuin esim. USA:ssa, Kanadassa ja Ruotsissa, jossa ne ovat laivaston aluksia. Tämä ei toisaalta poista sitä mahdollisuutta, että suomalaisiakin jäänmurtajia olisi voitu rakentaa sellaisilla spekseillä, että niitä olisi mahdollista hieman aseistaa kriisitilanteessa.
Minulla ei ole asiasta suoraa tietoa. Tämä kommentti oli vain esitetyn argumentaation arviointia. - Ja etenkin juuri seuraan tullutta venettä katsastaessa on jutussa mukana juuri sen varmistaminen, että kippari on tietoinen siitä, mitä läpivientejä ja missä kohdassa veneestä löytyy. Ei se aina niin itsestäänselvää tunnu olevan.
- Katsastuslistan kohta 1.7: "Runkoläpiviennit, sulkuventtiilit ja putkistot". Eli kyllä ne pitää tarkastaa myös vuosikatsastuksessa. Pitäisi olla itsestäänselvyys sellaisellekin, joka ei katsastuta venettään.
Se, että minä pistän kipparin kokeilemaan hanat itse, ei taida olla suoraan katsastusohjeista mutta aikoinaan kurssit käydessäni kyllä opetettiin siihen, ettei katsastajan tarkoitus ole rikkoa venettä :) - Ensimmäistä+kertaa+kuulen+jonkun+pitävän+kulussaollessa+venttiileitä+suljettuna.+Ei+se+toki+huono+tapa+ole+mutta+ylittää+kyllä+normaaliviitseliäisyyden+rajat.++Näppituntumalta+väittäisin,+että+alle+10%+viitsii+niitä+sulkea+silloinkaan,+kun+jättää+veneen+tyhjänä+laituriin.
- Pollarit ovat vierassatamissa kyllä nykyisin aikamoinen harvinaisuus Itämerellä.
- Asennus ja lipun osto meni täysin ongelmitta. Vielä pitää katsoa, miten pääsee eroon noista Cardun kautta tulevista mainoksista.
- Vakuutusyhtiön kannalta veneenomistajan suorittamat tutkinnot eivät ehkä ole paras mahdollinen alennusperuste, ellei sitä jotenkin sidota siihen, että korvauksissa rokotetaan, jos veneelle käy vahinko niin, ettei se tutkinnon suorittanut ole mukana. Venevuokraamolla tilanne on vähän erilainen.
- Varustamoilla on hyvin usein oma "nimistandardinsa", jonka mukaan nimeävät laivansa. Esimerkiksi ESL:n laivat on nimetty Stadin kaupunginosien mukaan, Maerskin laivojen nimissä on aina varustamon nimi mukana jne. Joten on aika luonnollista, että nimi vaihtuu omistajan vaihtuessa.