- Aivan mahtavaa,kiitos sinulle.Tuleeko siinä sitten tunne,että oikeita naisia voi kohdata ja paineet tavata silikonihärdellejä ei ole niin kovat,aivan loistavaa ja hyvä juttu,toivon sinulle paljon onnea oikeassa elämässä,hienoa,kiitos tästä:)
- Lahjakortti on ainoa oikea vaihtoehto.Menee muuten helposti metsään koko hanke.
- Millaisia sopimattomia ajatuksia?Ajatuksia ei voida kieltää kuitenkaan,joten kuulemma ne ovat täysin sallittuja.Teoissa menee sitten se raja.Onkohan sinunkin yliminäsi hiukan häijy?
- Ei avautunut tämä teksti nyt täysin,olisiko vielä varaa selittää paremmin vai haluatteko olla salaperäisiä?
- Hyvä kun teitvalituksen taikka muistutuksen.Tuskin se tuottaa tulosta,mutta hyvä,että jaksat pitää huolta oikeuksistasi.Lääkärit ja hoitajat kuulevat usein omiaan ja tulkkaavat jutut,joita eivät ymmärrä,oman mielensä mukaan.Riittää,että ilmaisee täysin järkevän asiansa epäselvästi ,niin johan hoitohenkilökunta vääntää mielikuvituksellista soopaa papereihinsa .
Jos pääsee lukemaan omia papereitaan,huomaa tämän ilmiön.Heillä ei tunnu olevan mitään velvollisuutta pysyä asiassa.Aivan käsittämätöntä tekstiä ja aivan kummallisia tulkintoja.
Kyllähän tuokin on ,että jos kertoo kuulevansa ääniä,niin epäillään,että valehtelet...ja jos kertoo,että ei kuule ,niin sama lopputulos:potilas valehtelee.
Mitä lääkettä sinulle määrättiin ?Varo vaan,niistä lääkkeistä voi tulla enemmän oireita kuin alussa olikaan... - Mulla ketiapiinia ja joka yö pahat painajaiset,olen tottunut niihin,mutta aina samaa painajaista,väkisinkin tulee mieleen,että voisinko tehdä valveilla jotain,mikä estäis ne.
- Kannattaa kokeilla
- Mun kaverilla taitaa olla ollut joskus toi hebefrenia diagnoosina.Hän on ollut laitoshoidossa 17 vuotiaasta 34 vuotiaaksi asti.Aika laitostunut tavallaan.Ja aika höpöjä juttuja joudun kuuntelemaan...
- ehehhee, ei saa naurattaa:)Ihan hauskaa,mutta ei skitsoa tämäkään,kuten ei mullakaan
- Mä olen niin surullinen,että joudun syömään lääkkeitä,mutta ilman niitä en nuku ja ilman niitä ei ole elämää.Mulla on perusturvallisuuden puute niin suuri ja luottamus ihmisiin on kokenut niin pahoja kolauksia.Rauhoitun vain lääkkeillä,muuten olen paniikissa ja ahdistunut ja peloissani.
Ymmärrän,että mulla ei muu auta,kuin lääkkeet.Psykiatriset hoitajatkin olivat omaa etuaa ajavia ja itseensä keskittyviä tumpeloita eikä heillä ollut taitoa ja halua auttaa minua.Toki oli myös ihania hoitajia,mutta kun nämä pahimmat olivat niin inhoittavia,että siinä on vakavasti sairaan vaikea koostua ehjemmäksi.
Mä just olen ahdistuneisuushäiriöstä ja paniikkihäiriöstä ja ujoudesta kärsinyt ihan pienestä asti ja en ole kyennyt puolustamaan itseäni sosiaalisesti ja loppujen lopuksi mut on stigmasoitu skitsofrenia diagnoosilla,jolla sain pysyvän eläkkeen.
Mä näen ihmiset niin hyötyä tavoittelevina.Mun yks psykologi sanoi mulle,että kun sinä et anna mitään itsestäsi ja olen kuullut tuon lauseen muutenkin.Siis vieläkin harmittaa,että en sanonut,että mitä minun nyt potilaana pitäisi sinulle sitten antaa?Mitä sinä haluat minusta?Minä olen täällä hoidossa ja minun ei pitäisi joutua huolehtimaan siitä,että en riitä sinulle.Mulla oli ihan ilkein naispyskologi julkisella puolella,naureskeli,vittuili,kadehti,siis piti pilkkanaan toisten kuullen ryhmissä ja oli kukkuinen kuin mikä.
Tuntuu,että kaikilla on oma agenda ja olen hyväksynt nyt elämäni ,että olen kyvytön töihin(pelkästään mun lääkitys estää työn jo), ja otan nyt vastaan kaiken hyvän,mitä saan ja yritän olla kantamatta syyllisyyttä,jos esim. nautin hyvästä ruuasta tai shoppailusta.
Yritän kestää paniikit ja ahdistukset ja pelot.Mun lääkketkään ei nukuta ehdottomasti vaan mun mielen tarvii aktiivisesti tulla vastaan ja rauhoittua,joskus tuntuu,että kuolen...niinku viime yönä ja mä oikeasti en saanu nukuttua ja mietin vaan yhtä positiivista juttua ja silti en saanut nukuttua.
Mä en voi enää elää ilman lääkkeitä,mutta en suosittele niitä kellekään.Mun mielestä asioihin pitäisi vaan puuttua ajoissa silloin,jolloin on mahdollisuus vaikuuttaa pehmein keinoin,unihygieniaa ym, sarastusherätyskelloa ja muuta.
Mä varmaan kuolen ennen aikojani ja psykiatrikin aikoinaan seurasi mun mahdollista metabolista oireyhtymää,kun nää neuroleptihän aiheuttaa diabetestä,sydänongelmia ym.
Mäkin söin aikoinaan Orsanilia monta vuotta ,joka vedettiin markkinoilta ja söin nivelreumaan myös tulehduskipulääke Vioxxia,joka vedettiin pois markkinoilta sydäntoksisuuden takia.Mun sydän on jo pienenä joutunut kärsimään paljon paniikista ja ahdistuksesta ja jo yläasteella olin varma,että mun sydä ei kestä ,koska on niin paha olo aina.Nyt olen jo 37 v. ja soutunut syömään sekalaisia lääkkeitä,täälä hetkellä seromexia,seroquelia,opamoxia ja nivelreumaan solumyrkkyä eli trexania.Reuma oireilee silti,mutta en viitsi valittaa,kun ei se nyt niin paha,ja turhaa olis valittaa.Esim. mun sormet sattuu ,mutta tokkopa niille mitään voi ja lisälääkitys on aina vaan pahasta eli ,kun mulla oli 2 solusalpaajaa kerran niin hiuksia irtos kauheasti ja kortisoni nyt vaan on pahasta ...
Helppoa ei ole,mutta ilman lääkkeitä en pystyis olemaan,koska ihmiset eivät kyenneet muuta antamaan.Nyt mennään näillä,niin kauan ,ku fysiikka jaksaa.Kiire ei ole minnekään .Kuolema varmaan korjaa ennen aikojaan ... - Ambulannsi ja lähisukulainen mukaan olis mun ehdotus.
- Viestiketjun aloittajalle.Mitäpä ,jos kysyisitte potilaan saamasta lääkityksestä ja leikkauden jälkeisistä mahdollisista sivuvaikituksista ja vinkkaisitte,että hieman höpäjää sekavia.
- siis sama vaiva piti sanoa,mutta sanavaivakin passais tähän tilanteeseen..
- Ja sinä olet psyk.erik.lääkäri??:) Sana vaiva..
- Oriflamen ice muuten
- Hei,nainen 93 ,kuulostat niin sopivalta mun kaveriksi:)Se on vittu vaikeaa tehdä vaikutus kehenkään,mut hei onnistuit silti tekeen muhun vaikutuksen,ei me olla kaikki samsta puusta veistettyjä taviksia,niih
- joo ja mun ahdistukselle ja paniikkihäiriölle on aina naurettu .Hoitohenkilökunnan asenne on ollut,että ai paniikkihäiriö?taisit oppia uuden sanan ja mun ahdistuneisuudesta vaan on oltu,että et näytä ahdistuneelta.Minä olen aina ollut ahdistunut ja paniikissa ja koska en ole niihin saanut apua,siksi sairauteni on edennyt psykoottiseen masennukseen asti.Silti vielä hoidossakin tämä ihmisten peruskateus ja ilkeys on ollut olemassa,että hoitajat ym. ovat halunneet sanoa,että sinä et kärsi,sinua ei ahdista,sinua ei masenna,sinulla ei ole paniikkihäiriötä.Sinulla on jotain pahempaa,olet kylmä,empatiakyvytön,et tunne mitään,olet itsekäs ym.Käsittämätöntä miten inhottavia minua kohtaan on oltu.Kaikki tämäkö siksi,että meikkaisin ja yritin olla nätti?????? Eihän saa olla nätti,jos haluaa apua.Pitää nöyrtyä ja olla ruma,jotta vaivautuvat auttamaan ja tuntevaan empatiaa .Niin kummaa.Ja vihamieleistä.Miksi!!Kaikki eivät ole olleet tällaisia minua kohtaan,mutta moni on ollut.Lähinnä naiset,mutta myös miespsykiatri.
On hämmentävää olla tekemisissä sellaisten hoitajien kanssa,jotka tuntuvat haluavan vaan pahaa sinulle.Oli mulla kyllä ihan paras naishoitajakin ,Sanna,joka teki kaikkensa mun eteen ja oli niin ihana ja antoi arvokasta apua,enkä huomannut koskaan kunnolla kiittää häntä.Kiitos Sanna.Ja oli mulla myöhemminkin mahtishoitaja,mutta hän varmaan tietää kuka on ja olen kai häntä kliittänytkin:) - Kyllä mun mielestä tää yhteiskunta tuomitsee masentuneet ,jopa mun psykoterapeutti tuntui miettivän mun terapian tuloksellisuutta mun opiskelukyvyn parantumisen mukaan.Tuotin siinä hänelle tosi karvaan pettymyksen enkä kuntoutunut.
Mulla on ollut kauan psykoottinen masennustila,mutta oikeastaan parannuin siitä kun sain työkyvyttömyyseläkkeen skitsofreniadiagnoosilla.Nykyään jopa haluaisin töihin,mutta mulla on niin raskas lääkitys sekä myös nivelreuma ja selän välilevyn rappeuma,että en edes kykenis mihinkään.Lisäksi minulla on heikko itsetunto olen kauhean herkkä arvostelulle ja haukkumiselle.
Tuntuu,että pahiten minua on haukuttu juurikin hoidossa.Masentuneena ei olisi myöskään saanut nauraa,että jotkin hoitajat syyttävät,että mitenkäs sinä nyt naurat,etkös sinä ollutkaan masentunut.
Luulenpa,että masennusta ei ole toisten helppo tajuta.Itsekin sain apua perheeltäni vasta,kun flippasin totaalisesti eli menin 100% psykoosiin.Silloinkin (ex-)poikaystäväni kehtasi hieman tolkkuihini tultua syyttää,että ethän sä olekaan psykoosissa ,vaan teeskentelit koko jutun vaan hänen kiusakseen.Voi luoja...
Niinku mun perhekin tuntui vielä miettivän,että onko tää nyt totta.Iskä oli sanonut äitille,kun olin halaillut äitiä niin iloisena psykoosissa,että tuon on oltava aitoa tuo ei ole teeskenneltyä.Että kehtaavat edes epäillä,että puolikuolleena olenkin pelailemassa jotain peliä.
Mä näen vieläkin unia siitä,kuinka mä itsenäistyn opin tielle ja häivyn,menen töihin ja elän omaa elämää ja huudan kaikille,että mulla on oikeus...
Mutta mulla on niin raskas lääkitys,että olen tokkurassa aamulla ja ilman lääkettä en nuku.Multa menee aina selkäkin paskaks,kun imuroin lattiat...eli musta ei olis ruumiilliseen työhönkään .
Hoitohenkilökunta aina nauroi ,että ei sua kukaan tule kotoa hakemaan.Mutta mulle olis hyvä,jos olis joku vammaistyöbussikuljetus,että haettais kotoa vajaakuntoiset tekee jotain.Miksi ei haeta kotoa?Musta olis hyvä idea!! - Mun mielestä vois laittaa kunnon kännit ensiavuksi,siitä seurais sammuminen ja nukkuminen ja sitten vähän tasoittavaa rauhoitavaa esim. opamoxilla vielä pidentää unia ja sitten kattohtais miten potilas voi ,kun on ensin purkanut paineita kännissä ja sitten nukkunut ja vähän saanut euforiaa opamoxeista.Siitä sitten katottais mikä on tilanne?Että tarviiko vetää toiset kännit!!??
Musta on väärin,että psykiatreisella ei saa ikinä alkoholia.Ne potilaat,jos jotkut tarvis vbähän hömpsyä. - No huh,Jaksamisia Toni sinulle.Epäreilua rajoittaa noin sinun oikeuksiasi olla yhteydessä ulkomaailmaan.Tokkopa ne valitukset menee koskaan läpi.Epäilen,että ne ovat vaan silmänlumetta eli teeskennellään vaan,että psykiatristen potilaiden asioitakin tutkitaan ja hutkitaan oikeuden toteutumiseksi.Ei taida olla niin:(
Joopa joo, kuka ei karkais tuollaisessa tilanteessa.