kirjesieppo
Tintti tässä seisoo vankasti kahdella tikkujalalla.
Elämän myrskyissä vain höyhen putoaa,mutta höyhenpeite pitää.
Kotivintti on lämmin paikka,
ajatuksia kirkkaita ammentaen.;)
Huumori kukkii kotipihlajassa,marjoissa virne.
Tullaanko tutuksi/mutuksi..vai väännetäänkö mielialoja?:)
Varattuna birdienä käyn sirputtamassa ilman viettelyksiä.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia37 aloitusta · 1037 kommenttia
- vaan väljenee ajan kuluessa.Hienoa, että teillä oli hyvät välit, surukin sitten sitä itseään.
Kuka nyt ei olisi känännyt lapsena! :D - Ei ainakaan sun metodilla kerry patoutumia :D
- Ihan uteliaaksi tässä heittäydyin...
Elämä voi heittää haasteita toiselle niin, ettei häntä saata samaksi tuntea.Sitten ne geenit. Itse voin vain todeta tämän omia lapsia tarkastellessa ei sen kummempaa asiaan vihkiytymistä. Lapsuuden kodissa, mä luulisin, on lapset kasvatuksen kannalta ja perheen sisäisestä tarpeesta ja toimeentulemisen ehdoilla saatettu kasvattaa "tasapäisiksi" Aikuisena sitten vetävät ässät hihoistaan. - seuraaja enimmäkseen ja pohtijaluonne. Saatan kuitenkin heittäytyä mukaan puheripulikeskusteluihinkin.
Kaksi puolta tässä asiassa tunnistan itsestäni.
Mihin sitten ihmisillä on kiire , ettei ehdi pohtia yhtä asiaa kerrallaan..näin karrikoidakseni :)
Siskon kanssa olette hyvissä väleissä, jos olen oikein lukenut sun aiemmista viesteistä. - aattelin, että mitä ihmettä!! :D Kiva kun huomasit..
Tiedän henkilökohtaisesti ainakin yhden ja kuullut monista sisarusparvista, jotka tappelevat vielä aikuisenakin.
Onko sitten käynyt niin, ettei lapsena saatu hioa toinen toistaan niin hyvän kuin pahankin merkeissä. Aikuisena sitten vatkotaan niitä valta-ja alistussuhteita. Tiedä.
Sulla on siis veljiä ja siskoja...rikkautta se on. Itselläni on kolme veljeä tosin yksi heistä jo poissa. Siskokin olisi, mutta kuollut pienenä, esikoinen. Voi millaista olisi ollut elää ja kasvaa isosiskon kanssa...joskus sitäkin kaivannut.
Mulle tuli pien virhe sinne kysymyksen loppuun. Oletko perheen ainut vai sisarusparvessa jne.
Meni ihan vituralleen se. Huomasit sentäs;) - että teillä synkkaa veljen kanssa ja osaatte tuon myötäelämisen taidon.
Oletko jäänyt kaipaamaan suurperhettä vaikkakin se oli vanhempiesi haave? Vaikuttiko se teidän kahden elämään? - haluttiin asukkaita haja-asutusalueille asuttamaan pientiloja ja tuettiin sitä matalakorkoisilla valtion lainoilla.
Nyt ne asukkaat tuetaan ulos toisenlaislla veroilla.
Esim.jätevesi aiheuttaa jo monelle pientalolliselle (jos niin voi sanoa) kohtuuttoman suuren taloudellisen taakan.
Ottaja antaja kananpaskan kantaja...rallatettiin joskus penskana ;) - se helppouden tunne.Mä olen aika huono ottamaan yhteyksiä, mutta jos multa pyydetään apua, niin se apu kyllä tulee mahisten puitteissa tietysti. Kummius on mielestäni enemmän henkiseen tukeen perustuvaa kuin siihen riivatun rahaan. Köyhäkö? Kyllä juuri nyt ;)
- sä varmaan teit ryöstön sen kukkarolle mielessäsi. Yritit vaan muka vihata sitä muuten vaan..:DD
- nuorena ja paljonkin.Pissiminen ilman paperia ja märät sukat ei hyvä yhdistelmä :D Juomavesi sitten kiiilomeetrien päässä..pänikät tyhjät ja armoton krapula.
- Viesti pyöri lähetetään kiekurassa ties kuinka kauan..jotain olis voinut lohkaistakin. Tympi ja peruutin viestin.
Hymph :( - saattaahan se olla sitäkin ;)
Mukavuusalue matkailussa on tasan vessa ja vesi ja vaihtovaatteet. Ja hyvä seura!! - ja varmaan vähän kummallinen, koska lahjojen jakaminen on mun mielestä vähän kummallista :)
Kai olen aika vanhanaikainen..olen ollut muutenkin niin mietteliäällä päällä.
Tuumailin tuossa eilispäivänä, että mikä on se vaikuttavin muisto lapsuudesta. Liittyykö se luontoon vai ihmisiin. Kaikkein parhaimmat omat kokemukset kyllä liittyy luontoon ja sen kokemiseen.
Kummilapset asuvat kaukana, mutta olen yhteydessä Vanhempien kautta ja vähän niinkuin taustalta seurailen heitä. - Mitä vanhemmaksi tulee sen hiljaisemmaksi omantunnon kolkutukset käy. No, ei tarkoita kuitenkaan, että se olisi vaiettu kuoliaaksi, vaan päinvastoin. Sitä ilmeisesti osaa jättää pois ne kiemurat, mistä se omatunto kolkuttaa. Hauskan ja helpon kuuloista, mutta veikkaan ja kuittaan aika monet itkut ja hampaitten kiristykset on siinä alun ja lopun välissä.
Yks esimerkki. Jos olen vihastunut jollekin henkilölle, uskon, että olen siihen oikeutettu. En kanna siitä tunteesta mieliharmia tai huonoa omaatuntoa. Vihastuksen kohde taas ei satuta itseään mun tunteesta.
Mikään pakko ei ole ilmaista vihastuksen kohteelle tunteitaan.Kyllä ne pitää ihan itse kantaa.
Se on sitten sunnuntai ja huomenna maanantai....:) - Ei millään jaksaisi uskoa vain yhden lehden julkaisuun.
Oletteko katsoneet/huomanneet uuden sarjan telkusta?
Emmy ehdokaskin oli, tänään katsoin puolivahingossa ko ohjelmaa.
Uudessa sarjassa mitä ironisoidaan tiedä,mainos ainakin saa aikaan tunteen..mitä helvettiä!! - http://www.youtube.com/watch?v=YvRtVysJ_Wc&feature=related
Jotenkin hyvä, hauska ja vähän vakavaakin asiaa KKoolta - on aika vaikeaa, mutta auttaa se maailmaa jos olen kaikesta kiukusta vapaa.
Siis:
Älä murenna koko leipää pöydälle, säästä vähän lattiallekin;)
Älä ripottele tai päästä yltäsi vaatekappaleita lattialle
Älä jätä tyhjiä vessapaperihylsyjä vessan lattialle, lavuariin tai likapyykkien joukkoon.
Jäkätijäk....tarviiks perustella? - kuittaa edellisen viestin. :)
Luonto kutsuu....:))) - törmännyt tuollaiseen raakaan rankkaamiseen, mutta olen nähnyt tuttavieni sisarusparven riitaisuutta ja kilpailuhenkisyyttä. Ehkä tässä taustalla on ollut tuota suosimista johon kuhun lapseen tai sitten kaikilla on ollut sama lähtöviiva, mutta aikuiset eivät ole huomioineet lapsiansa riittävästi.
- Juttu on siten tuttu,
että jutussa oli joku nuttu.
Nuttu päällä elämän juoksussa
hikimaratoonari mullan tuoksussa.
Heittäen pantani metsän selkään,
ei jalkani horju, mitään pelkää.
Aurinko kuivasi kosteat urat,
tuuli vei mennessään loskaiset kurat.
Syksy ei pimeässä pelkää,
talvelle vain näyttää suopeaa selkää.