ankdam
ankdam@suomi24.fi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia184 aloitusta · 18435 kommenttia
- Tiedän, elän täällä vähemmistön jäsenenä enkä ole koskaan oikeassa elämässä kohdannut näitä nettihäirikköjä tai ketään heidän kaltaisiaan. Täällä palstalla puhunkin heille, en koko Suomen kansalle.
- Ala-Toppila oli talon nimi josta suku sen ajan tavan mukaan otti itselleen sukunimeksi latinankielisen version.
Suku on peräisin Limingan Rantakylän Toppilasta.
Kas tässä on Topeliuksen sukuselvitys, eipä ole kovin paljon suomenkielistä.porukkaa.
Tuohon maailman aikaa sivistyneistö puhui sekä suomea että ruotsia, ei kenenkään tarvinnut kieltä vaihtaa, aivan kuten nykyäänkin riittää kun opiskelee uuden kielen.
Satusetä Topelius on sukuselvityksessä taulu 5.
http://www.jkerkkonen.com/suku/topelius.htm - Topeliuksen suku on peräisin Limingan Rantakylän Toppilasta. Ala-Toppila on talon nimi, josta on suvun sukunimeksi on otettu latinankielinen versio Topelius.
Kas tässä on Topeliuksen sukuselvitys, eipä ole kovin paljon suomenkielistä porukkaa, ainakaan nimien perusteella. Sivistyneistö, johon Topeliuksenkin suku kuului, puhui tuohon aikaan sekä suomea että ruotsia, ei kenenkään tarvinnut kieltä vaihtaa. Ne jotka kävivät koulua ja opiskelivat, puhuivat sekä että, ja lisäksi vielä usein muitakin kieliä.
Satusetä Topelius on sukuselvityksessä taulu 5.
http://www.jkerkkonen.com/suku/topelius.htm
Nuo puheet kielen ”vaihtamisesta” on vain niin loputtoman typeriä!
Ainoat oikeat kielenvaihtajat Suomessa ovat olleet fennomaanit joka romanttisessa kansallishurmiossa suomensivat sukunimiään ja saattoivat jopa vaihtaa (!) perheen kielen. Fennomaanit perustivat jopa uuden suomenkielisen oppikoulun ruotsinkielisille lapsilleen, se koulu oli Suomalainen Yhteiskoulu, edelleen eliittikoulu ja yksi maan parhaita kouluja. - Enemmistön ei liioin luulisi tarvitsevan haukkua ja nälviä vähemmistöä jatkuvasti. Jokinhan siinä enemmistössä mättää, kun koko ajan pitää olla pienempänsä kimpussa.
- Mikään ei estä sinuakin kehumaan itseäsi ja teikäläisiä. Jos ei ihminen ole tyytyväinen ja arvosta itseään ja omiaan niin ei hän osaa arvostaa ketään ja mitään muutakaan.
Avauksesi loistaa kateutta, ja pahansuopaisuutta.
Sinulla on paha olla, meillä ei, ja se selvästi harmittaa sinua. Tee jotain, itsellesi! - Ja mikähän se tarkoitus mahtaa olla? Propagandaa joka on suunnattu kenelle ja jonka tavoitteena on mikä?
Olisiko sinulla esimerkkejä ÅA:n tutkimuksista jotka sinua erityisesti harmittaa? - Mitä väliä sillä on kuka on ”vaihtanut” kieltä, miksi ja milloin? Milloin ihminen muka ”vaihtaa” kieltä? Käsittääkseni ihminen oppii uusia kieliä, eikä niitä vanhoja osaamiaan kieliä tarvitse mihinkään vaihtaa. Jos joku kieli jää käytön puutteessa vähemmälle se saattaa kuihtua ja jopa unohtua, jos jokin kieli muuttuu päivittäiseksi käyttökieleksi, siitä saattaa tulla ykköskieli. Entä sitten?
Enemmän täällä Suomessa ruotsin kieli on vaihtunut suomen kieleen, kuin päinvastoin.
Ajatteletko omassa häiriintyneessä mielessäsi jotenkin niin, että jos jonkun ruotsinkielisen esi-isä on ollut suomenkielinen on hän siksi jotenkin vähemmän suomenruotsalainen? No ei ole! Kieli ei ole geeneissä, se opitaan! Jos Suomessa syntynyt hlö puhuu äidinkielenään tai ensimmäisenä kielenään ruotsia hän on määritelmällisesti suomenruotsalainen, mikä siinä on sinulle ongelmallista?
Me suomenruotsalaiset olemme juuriltamme hyvin sekalainen joukko, esi-isiemme joukossa on jos jonkinlaisten kielten puhujia, mutta ei se tee meistä yhtään vähempää sitä mitä me itse koemme olevamme! - Ja sekö sinua harmittaa! Mikä estää teitä suomenkielisiä tutkimasta asioita joissa te olette parempia? Vai eikö sellaisia ole?
Meillä on vapaa maa, ja yliopistot ovat sensuurista vapaita, tutkia saa mitä lystää. Miksi sinua kiukuttaa Åbo Akademin tutkimukset? Jokainen tutkija tutkii sitä mikä häntä kiinnostaa, joten ei muuta kuin tutkimaan ja tiedettä tekemään! - Ruotsinkielinen ei näe kielten opiskelussa mitään ongelmaa, hän opiskelee mukisematta hirmu vaikeaa suomea, ja lisäksi tietty englantia sekä useammin kuin suomenkieliset vielä jotain kolmattakin kieltä.
Fenno näkee sen ”ylemmyytenä” että ruotsinkielinen pärjää elämässään, saa hyviä työpaikkoja ja on enimmäkseen tyytyväinen elämäänsä. Jos se on ”ylemmyyttä” niin so be it!
Fennolle ystävänneuvo, jos elämäsi on kurjaa niin korjaa se tekemällä itsellesi ja omalle elämällesi jotain, muita haukkumalla ja mollaamalla se ei siitä kohene. - Itse asiassa kovin harva valitsee muun kuin englannin A-kieleksi. B- ja C-kieliäkään ei lueta kovin innokkaasti. Niitä ylimääräisiä B-C-kieliä valitsee suhteessa useampi ruotsinkielinen oppilas kuin suomenkielinen. Oisko tähän ruotsinkielisten kielten suurempaan opiskeluintoon syynä parempi oppimiskapasiteetti?
- Miksi? Miksi ihmeessä meikäläisten pitäisi poistaa teiltä (!) ruotsin opetus? Omapa asianne!
Te kiipeätte pee edellä puuhun! Kävisitte nyt ihmeessä ennemmin kielilain kimppuun, ette te lakiin kirjattuja kielitaitovaatimuksia saa poistettua sillä että lakkaatte opiskelemasta ruotsia. Synnyttäisitte uuden kielieliitin, ne jotka osaa ruotsia edes vähän ja sitten te jotka ette osaa yhtään.
Aika moni duunipaikka jää tavoittelemattomiin, mutta niin makaa kuin petaa. Te päätätte, emme me. - Minähän joka päivä ystävälisesti kommunikoin teidän kanssanne ruotsiksi koska te ette muuta osaa. En vaadi teiltä mitään, korjaan virheellisiä väittämiänne mutta saatte muuten olla ihan niin typeriä ja hölmöjä kun olette.
Mutta pitäkää rakkautenne, emme kuulu samaan porukkaan.
Lika barn leka bäst! - Ei tuossa lehtijutussa niin sanota! Opettele ruotsia!
- Ruotsinkielistä enemmistöä ei voisi teidän pakkoruotsinne vähempää kiinnostaa!
Miksi meillä taviksilla ylipäätään pitäisi olla asiasta mielipide? - Mitä minä nyt olen määrännyt? Kaipa minä saan esittää mielipiteeni siinä missä muutkin?
Totuus on että Suomessa ei juurikaan osata muuta kuin englantia.
En ole ainoa joka on esittänyt että pitkäksi kieleksi kannattaisi koulussa valita jokin muu kieli kuin englanti, koska sitä oppii väkisin muutenkin. - Missä kohtaa tuossa linkittämässäsi jutussa kerrotaan että ruotsi on ruotsinkielisen nuorison mielestä turha kieli?
Minun mielestäni jutussa kerrotaan että ruotsinkielisen nuorison tärkeimmät kommunikaatiokielet kotona, netissä ja kavereiden kesken ovat ruotsi ja englanti.
Tutkimuksen ruotsinkielinen nuoriso eli vahvasti ruotsinkielisessä ympäristössä. - Englanti ja ruotsi eivät ole vaihtoehtoja, ainakaan toistaiseksi. Ruotsi on ja pysyy, mutta englannin tilalle voisi valita jotain muuta, se tuskin heikentäisi englannin osaamista kovinkaan paljon, jos lainkaan, sen sijaan opittaisiin paremmin vaikka ranskaa.
- Englannin valitseminen on silkkaa laiskuutta, paljon fiksumpaa olisi valita saksa tai ranska, englantia oppii vähemmälläkin.
- ” Teollistajat tulivat Skotlannista, Saksasta ym., mantereelta, mutta alkoivat käyttää ruotsinkieltä.”
Niinhän minä juuri kirjoitin! Eri puolilta Eurooppaa tulleet maahanmuuttajat, läsityöläiset y.m. ammattimiehet ovat suurelta osin perustaneet Suomen vanhimmat ruukit ja teollisuuslaitokset.
Suomi ei olisi mitään ilman maahanmuuttajia!
Monet näistä varhaisimmista maahanmuuttajasuvuista muodostavat nykyisen varakkaan suomenruotsalaisen eliitin. - ” Eiköhän Ankdam ole aivan tavallinen helsinginruotsalainen.”
Niin minä itsekin uskon.
”Niillä on oma arvomaailmansa., kuten pitääkin, ja varsin selkeä luokkajako. Helsinginruotsalaiset ovat tosin vieroittaneet työväenluokan ja alemman keskiluokan keskuudestaan, koska nuo eivät sovellu ruotsinkielisten kuvaan itsestään.”
Jokaisella suomalaisella lienee oma arvomaailmansa ja luokkajakonsa. Mitä taas helsinkiläiseen, ruotsinkieliseen työväenluokkaan tulee niin se on vuosien saatossa kutistunut ja lähes kadonnut seka-avioliittojen ja suomenkielistymisen seurauksena.
Ruotsin kieli on säilynyt paremmin sivistyneistön ja enemmän kouluja käyneen luokan keskuudessa.
”Maakunnassa on myös toienlaista ruotsalaisuutta, ja mutta hekin mielellään korostavat Ruotsin paremmuutta Suomeen nähden ja uneksivat "pohjoismaisesta identiteetistä" kahden eri yhteiskunnan välille.”
Maakunnassa elää vielä runsaasti ruotsinkielisiä taviksia, duunareita, työväenluokkaa ja maanviljelijöitä y.m. joiden keskuudessa kieli on säilynyt siksi että ruotsinkielisiä on alueellisesti enemmän. Se että he uneksisivat jostain ”pohjoismaisesta identiteetistä” ja korostaisivat Ruotsin paremmuutta on minulle uusi asia, sellaisesta en ole kuullut enkä liioin itse huomannut.