- lapsuudesta ovat aika vähissä. Aika mummon luona ihanaa...aika kotona, vähän vähemmän ihanaa. Kurinpito sitä luokkaa että muistan ahdistuksen ja pelon... muistan kauhun, kun ajattelin, että kuka minusta pitää huolta, kun mummosta aika jättää. Olin vaikea lapsi. Kai minua oli vaikea rakastaa kun kaikkea vastaan kapinoin. Vasta nyt olen alkanut itseäni ymmärtää ja ymmärrän senkin että kaikenlaiseen kapinointiin ja uhmaan on syynsä. Tämä pitää paikkansa: Ymmärrä minua silloin, kun sitä vähiten ansaitsen, sillä silloin minä sitä eniten tarvitsen.
- ja kerro, ettet oo mikään helppo nakki. Huumoria peliin. Tee kuten parhaaksi näet. Toisten neuvoista älä huoli
- hassu. Mahtaisi olla mukava joskus tavata :)
- kutsusta. Auttavat näemmä jo ajatuksen voimin!! :)
- uute on tuote jota saa kaikista kaupoista. On luontaistuote, joka parantaa plunssat, pikkuiset haavat sun muut nirhamat. Usko aineen parantavaan voimaan saa sen tehoamaan. Kun on kurja olo niin uskon kyllä, jotta paranisin. Minunkin mieheni harrastaa autojen remppaamista. Minä vaan tietokoneiden kanssa pelaan.
- kirvoittaa enemmän keskustelua kuin kaljan kittaaminen. Se, joka on tupakkaan koukussa, niin viimeiseen hengenvetoonsa puolustaa tapaansa. Tiedä, koska itse olen vasta neljä vuotta ollut polttamatta. Seuraan kauhulla, kuinka voi niin vaarallinen aine olla myynnissä. Eikö sen myynti pitäisi olla kielletty, kun kaikki terveysvaikutukset on havaittu. Kumpa kehiteltäisiin sellainen lääke, jonka avulla kaikki tupakoitsijat pääsisivät paheestaan helposti irti. Sen pitäisi olla kaikkien saatavilla, ilmaiseksi ja sitten kaikki tupakkatehtaat kiinni. Ei se muuten lopu tää sauhuttelu. En silti moralisoi kenenkään polttamista, kun tiedän että jokaisella on se oma oikea aika, jolloin savustus loppuu...omaa äitiäni häpeän, joka polttaa ihan kauheasti, joten minun lapsenlapseni kutsuu häntä tupakkamummoksi.
- pitää kinkkua syödä ilman omantunnon vaivoja. Minäkin, ikuinen räpättäjä ja marisija olen kerrankin marmattamatta. Sain lahjoja ja oon ollut kiltti, joten yritän olla vielä ainakin Uuteen Vuoteen saakka prätisemättä.. pikkaisen voin tulistua välipäivinä, mutta ihan pikkaisen vaan
- kännykän kun edellinen ei vesipesua kestänyt. Sain kultaiset komiat korvarenkaat. Kylpytakin, kun otan aina miehen kylpytakin vähän vahingossa ja vähän tavan vuoksi vissiin. Ja lukemista. Vaikka oon ollut natkuttava ja vähemmän kiltti vaimo menneen vuoden. Viidenkympin hormoniheilahtelut on saaneet suuttumaan aika pienestäkin. Mutta muuten oon ollut ihan kiva ja auttavainen.
- Hyvää mieltä. Enkeleitä elämääsi
- Hyvää joulua ja rauhallista Uutta Vuotta
- vapaasti valita, mikä on niin minä tiedän: Minä olen NAINEN
Olen vaimo, äiti, anoppi ja isoäiti ja kaikkein eniten olen nainen. - Pelkään tuon olotilan olevan joskus tulevaisuudessa edessäni. Miten tällaisen tapahtuman voisi estää... toivon sinulle voimia ja sydämen viisautta elämäsi valinnoissa. Voimia sinä tuntematon ystäväni
- tulee mummo mieleen. Mummo oli niin rakas ja piti minusta huolta. Voi huokaus. Nyt olen itse mummona ja teen lasten lapsille unohtumattomia joulumuistoja. Tyttären pojat tulevat aattona syömään joulupuuroa ja mekastaen koristavat kuusen.Pojan perhe tulee myös käymään ja heille kelpaa kahvi ja lapsille ehkä jotain pientä hyvää. Jokaiselle jotakin....minä pidän joulusta. Minä muistan aina luojaani kiittää että sain mummon rakkauden kun äidilt sitä ei riittänyt. Minusta kasvoi vahva ja rakastava ihminen. Taisin kaiken koettelemuksen tarvita...
- ei ole olemassakaan.Sitävastoin suurentelua ja ylireagointia, sitä on paljonkin olemassa. 90 vuotiaana sitä ei ole enää muuta murhetta kuin se että muistaa tarkistaa kuolin ilmoituksista ettei vaan oma nimi jo ole ilmestynyt sinne. Sitä paitsi aika korjaa paljon asioita, surultakin taittuu aikojen kuluessa se pistävin kärki. Haluaisin itsekin tulla tyytyväiseksi ihmiseksi joka ei turhista rutise, ei valita rahan puutetta työn puutetta terveyden puutetta eikä mitään muutakaan vaan sanoisin että hei....mulla on kaikki mitä tarvitsen
- lapsen lapsen nimipäivää vietettiin puurotarjoilun merkeissä. juhlaa oli ja tunnelmaa
- kuin avonainen juhlapuku, kunhan kroppa sallii esittelyn. Ylilyönti paljastelussa on huvittavaa ja säälittävääkin. Kun on läskiä ja ryppyistä nahkaa, on pienimuotoinen itsekritiikki paikallaan. Itsekullakin.
- mummo 39 vuotiaana ensimmäisen kerran. Voi sitä onnea. Nyt olen 50v ja viiden lapsen isoäiti. Vanhin näistä mukulista kun suuttuu niin sanoo, että senkin mummo...minua se jaksaa aina naurattaa. Minä kouluttaudun edelleen ja olen nuorekas. Vaivoja en valittele..sainhan 4v sitten uuden polvinivelen joten tere tulemast elämä. Täällä sitä tullaan ollaan ja nautitaan. Olen ollut avioliitossa 32v ja ymmärrän hyvin ihmisiä jotka eivät halua olla yksin. Kyl kaverin kans on kivampaa ku yksikseen. Vaikka marmatankin usein. Koitan tulla kiltiksi kun ajattelen että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. HUHUU!
- on kivaa ja sujuu luonnostaan. Vaikka onkin osunut kohdalleni mustasukkainen mies, joten flirttailu on ikäväkseni kielletty asia...voi voi... mutta flirttailkaa te, en oo kateellinen ollenkaan.
- Asuntovaunut, traktorit, mopot. Kaikki tämä kuuluu normaaliin liikenteeseen. Usein liikkeellä on kuumakalleja joiden mielestä vain nopeiden autojen kuuluu tiellä liikkua ja he tekevät vaarallisia ohituksia. Hitaasti kulkevat ovat aivan kuin toisten kiusana liikkeellä. Ehkä tämä ohittelu ja kuolemaa halveksuva liikennekäyttäytyminen auttaa höyryjen ulos päästämisessä, mene ja tiedä.
- tässä elämässä on olla vanhempana lapselleen. Naapurin kakaran kasvatuksen neuvominen on paljon helpompaa kuin kipuilu oman jälkikasvun kanssa. Rakasta lastasi ja kaikki muu kyllä hoituu. Monelta asialta kannattaa murrosikäisen kanssa korvat sulkea ja pitää muistaa että ei se murkkuikäkään ikuisesti kestä. Voimia isälle