zz-045
Tämmönen (melkein) perus suomalainen jässikkä :)
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia5 aloitusta · 61 kommenttia
- Voiman suuruus riippuu siitä, miten pitkän matkan pysähtyminen vie. Tällöin kappaleen pysäyttää pysäyttävän esineen kappaleeseen kohdistama voima F , joka on yhtäsuuri kuin kappaleen aikaansaama voima, tekee työn W pysähtymismatkalla x.
Työn suuruus lasketaan yhtälöllä W = F*x
Koska kappaleeseen tehty työ kuluttaa sen koko liike-energian, on se yhtäsuuri kuin kappaleen liike-energia E_k.
Liike-energia lasketaan yhtälöllä E_k = 1/2*m*v^2
Kun yhtälöitä pyörittää aikansa. Voiman yhtälöksi saadaan
F = (m*v^2)/2*x , missä m on kappaleen massa ja v kappaleen nopeus - ...siis laajentuvat energiakeskittymät :D
- Voimalaitoksen sisällä kiertää koko ajan sama vesi, joka on käsitelty ja puhdistettu jotta laitteet pysyisi kunnossa. Kutsuttakoon sitä tässä nimellä 'prosessivesi', jotta välttytäisiin kovin suurilta terminologisilta riidoilta.
Ydinvoimalat Suomessa ovat pelkkään sähköntuotantoon tarkoitettuja lauhdevoimaloita, joissa höyry johdetaan turbiinilta suoraan lauhduttimeen. Lauhduttimessa höyry tiivistyy takaisin vedeksi joka pumpataan takaisin höyrystettäväksi.
Merivesi kelpaa hyvin ainoastaan kiertämään lauhduttimen jäähdytteenä. Kertokoot minua viisaammat miksi sitä pitäisi kutsua. - Tämä harrastushan on yleisempää täällä päin kuin luulinkaan. Olen 23 v vanha miespuolinen henkilö, myöskin lappeen Rannasta.
- Eikös tuossa tapauksessa jokaisella vaiheella ole symmetrinen kuorma ja jakorasiassa nollajohtojen liittymäkohdassa tähtipiste? Minulla on sellainen mielikuva, ettei nollajohdossa mitään (ainakaan hirveitä virtoja) kulje.
- Teoriassa se osuisi takalasiin, mikäli ilman vaikutusta ei huomioida. Auton sisällä on kuitenkin auton mukana samalla nopeudella kulkevaa ilmaa millä on vaikutuksensa kärpäsen lentorataan. Samaten avoimen ikkunan kohdalla pyörteilevä ilma vaik(e)uttaa tilanteen ennakointia.
Sanoisin että se on aikalailla sattumanvaraista minne kärpänen päätyy. - Minä käsitin, että kyse on ideaalisesta kondensaattorista. Jos käsittelyssä on todellinen kondensaattori, niin kaikennäköiset vuotovirrat ym. epäideallisuudet ovat todennäköisiä ja tarkkaan laskettaessa ne otettava huomioon. Usein kuitenkin riittää oletus kondensaattorin ideaalisuudesta. (Varmaankin riippuu sähkötekniikan alasta) Tosiasia on kuitenkin, ettei ideaalisen kondensaattorin läpi kulje todellista virtaa.
- Tuolla tavallahan se menee. Kyseessä on energiavarasto, joka varastoi syötettyä energiaa eristeen sähkökenttään. Virta kulkee laitteeseen vain kun kondensaattorin varastoima energiamäärä muuttuu.
Vaihtovirta aiheuttaa kondensaattorin eristeen yli muuttuvan sähkökentän, jolloin vastakkaiseen levyyn indusoituu myös muuttuva varaus. Koska varaus muuttuu, kulkee siis toisellekin levylle saman taajuinen vaihtovirta (tosin 90 asteen vaihesiirrossa edellä jännitettä).
Toisin sanottuna virta kondensaattorin läpi on "virtuaalista" eikä todellista.
Näin minä asian näen. Viisaammat korjatkoon. - Itse asiassa ilman läpilyöntikestoisuus (kymmeniä kV/mm) ei ylity pilven ja maan välillä missään vaiheessa. (ainakaan koko matkalla) Syytä siihen, miten salama saa alkunsa ei tunneta vieläkään kunnolla. Mutta alkunsa saatuaan se alkaa etsiä kohtia joissa ilman läpilyöntikestoisuus paikallisesti ylittyy. Purkauskanava muodostuu siis paloittain, ja viimeinen vaihe maasta ylöspäin. Kun purkauskanava on muodostunut, pääpurkaus/kset tapahtuvat sitä pitkin.
Jos jollakin on parempaa tietoa, korjatkoon vapaasti... - Ennen kuin veden lämpötila saavuttaa kokonaisuudessaan kiehumispisteen, lämpöä syöttävällä pinnalla kiehumispiste paikallisesti ylittyy ja muodostuu höyrykuplia. Kun kuplat kasvavat riittävän suuriksi, ne irtoavat pinnalta ja joutuvat viileämpään veteen jolloin höyry alkaa lauhtumaan takaisin vedeksi. Lopulta kupla romahtaa suurella voimalla kokoon päästäen pienen paineaalloon etenemään veteen. Kun tätä tapahtuu paljon nämä paineaallot on kuultavana kohinana. Kaikkein voimakkainta tämä kohina on juuri ennen sitä hetkeä kun vesi alkaa kiehua kunnolla.
Tuosta siinä taitaa olla kyse. - Tarkkana niiden sulkujen kanssa. Niillä nimittäin on merkitystä laskujärjestystä arvottaessa.
- Käytännössä olisi aika vaikeaa, koska oikosulkumoottori vaatii 3-vaihevirtaa, eikä sellaista pölynimuria voitaisi liittää tavan pistorasioihin. Tuskin kovin moni on asennuttanut taloonsa runsaasti voimavirtapistorasioita.
Huono säädettävyys ei tarkoita moottorin epävakaata käyntiä, vaan sen toiminnan säädettävyyttä. Oikosulkumoottorin pyörimisnopeus riippuu kuormituksesta ja verkon taajuudesta.(napapariluku on vakio) Jos halutaan moottorin pyörimisnopeutta säätää (esim. pumpussa) muuttamatta kuormaa, ainoa vaihtoehto on muuttaa moottorin syöttötehon taajuutta. Ilman taajuusmuuttajia tämä olisi aikalailla mahdotonta. - 1000 kuuluu ensimmäiseen tuhanteen
2000 kuuluu toiseen tuhanteen
Seuraava tuhat alkaa luvusta n001 , n = 0,1,2,... - Kaikkeen sitä tottuukin. Esi-isillemme nykyinen "siisti ja hyvännäköinen" kaupunkiympäristö olisi varmaan näyttäytynyt hirveän rumana. Nyt me vaan pidetään sitä normaalina elinympäristönä.
- Maailmanlaajuisesti tuulivoimalla on kyllä potentiaalia, mutta Suomeen ei näitä myllyjä kannata rakennella. Esim Norjan rannikko on huomattavasti parempi paikka tuulivoiman kannalta.
- Minä tunnistan itsestäni monta samaa piirettä itsessäni. Eniten harmittaa se, että etten osaa lähestyä kanssaihmisiäni, jolloin melko varmasti jää pyörimään itseksen.
Eristyneisyyttä lisää se, etten käytä alkoholia. Teekkaripiireissä liikkuu bileistä hurjia juttuja miten tuli juotua ja mitä tehtyä eilen bileissä. Muutama kaveri kyllä on, ja niiden kanssa on kyllä mukava viettää aikaa puolin ja toisin.
Ettei tämä alkaisi pyöriä liikaa itseni ympärillä taidan lopettaa tähän.
Joka tapauksessa tsemppia sinulle :). Kyllä sinusta pidetään jos vain annat heille tilaisuuden tutustua sinuun. - Mistä sinä katkaisit virrat vaihdon ajaksi? Tarkista että jännite on palautettu johtoon. Jos ei auta, tarkasta sulakkeet. Mikäli sekään ei tuo tulosta, tarkasta kytkentäsi.
Periaatteessa sähkölämmittimen toimintaan riittää vain vaihe- ja nollajohdin. Jos maajohto puuttuu, sitä ei sitten tarvitse kytkeä. Ohjauselektroniikka ei paljoa vaikuta jos patteri ei saa sähköä ollenkaa. - Tuossa lähdetään liikkeelle laskemalla veden massa. Karkeasti arvioiden veden tiheys on 1000 kg/m^3, joten 10 l vettä painaa 10 kg.
Kaava sille on
m = roo*V , missä roo=tiheys ja V=tilavuus
Samoin toimitaan raudan osalla, tosin pitäisi tietää miten iso raudan pala on kysessä. Raudan tiheys on 7 900 kg/m^3 (noin)
Seuraavaksi lasketaan miten suuret lämpövirta kappaleiden välillä siirtyy rautakimpaleen jäähtyessä. Siihen tarvitaan materiaalien ominaislämpökapasiteeti. Vedelle voidaan käyttää arvoa 4,18 kJ/KgK, raudalle 0,95 kJ/KgK (n. 1000 K) Kaava lämpövirralle on
Q = cmdT , missä c=om.lämpökapasiteetti
m=massa
dT=lämpötilaero
Kun raudan luovuttama lämpömäärä ja veden vastaanottama ovat yhtäsuuret saadaan loppulämpötilalle pyöritettyä yhtälö
T(loppu) = T(vesi,alku) - (m(rauta)c(rauta))/(m(vesi)c(vesi))*(T(rauta,alku-T(vesi,alku))
Tässä olisi jonkinlainen alku. Viisaammat jatkakoot. - Mielestäni se on paras pääsiäisherkku, jota Suomessa tarjotaan. Kaikki vaan eivät pidä siitä.
- Noin se menee