vanhami
Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä.
Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia14 aloitusta · 991 kommenttia
- Tuo on ihan asiallinen kone. Siinä on sekä epäkeskotoiminto, että kiillotustoiminto. Laipan saa lukkoon ja se alkaa hiomaan sellaista "kukkakuviota" kierrokset säätyy portaattomasti ja voimaa löytyy. Annoin naapuriveneilijälle tuommoisten testiin ja tykkäsi siitä. Vahailu ei ole mun juttu noin muuten, puuveneen kun omistan.
http://www.heater.fi/fi/holzmann-ezs-150pro-hioma-ja-kiillotuskone.html - 1800B mallit on romutusiässä. Mihinkään tuon tyyppiseen laitteeseen, jonka valmistus on lopetettu 35 vuotta sitten ja siinä ei ole mitään yhtenevää nykyisyen laitteiden kanssa, ei tehdä varaosia. Ei Eberiin, ei Webastoon eikä Saloran televisioon. Ne, jotka haluaa nysvätä niiden kanssa, suotakoon se heille, muut voi hankkia uuden. Maapallon akselin loi kaikkivaltias pyörimään ilman huoltoa ja varaosia, mutta kaikkivaltiaskaan ei pystynyt sitä ikuiseksi luomaan, vaan universumi on hajoava. Ihmisen kaikkivoipaisuus on mitätöntä tämän rinnalla, ja kakkki sen luoma hajoaa aikaisemmin
- Jos se homma toimisi, niin eberi ja webasto tekisivät kansiläpivientejä, eikö niin? Ongelma on heikko virtaus ja pakokaasujen kuumuus, jotka vetää läpiviennin polttavan kuumaksi. Kyljestä tai mielummin perästä läpi vaan tuolla. http://www.heater.fi/fi/savukaasu-lapivienti-24mm.html
- Lähinnä siksi, että sen ikäiset useimmat muut lämmittimet, on olleet jo aikoja romulavalla korjauskelvottomina, kuin minkä ikäisistä Wallaksista tässä keskustelussa on puhuttu. Wallas 1800B valmistus on LOPETETTU vuonna 1983 ja silti niitä on vielä käytössä.
Keskustelussa "lämmittimen" vikoja on on olleet siis puolityhjä akku, jumiutunut polttoainepumppu. Keväisin saan aina ison kansan soittoja juuri näistä keväisin mököttävistä lämmittimistä. Ne on syksyllä jätetty niille sijoilleen ja keväällä yritetään hieman huonoilla akuilla startata. Pumppu on hapettunut jumiin ja pitää kolistella. Perjantaina kävin moukaroimassa asiakkaan veneellä sitä kaikkivoipan Webastonkin pumppua, ihan samasta syystä. Talven seissyt polttoaine on mahlautunut putkiin tai irtotankissa on vettä, ja palokammio on kylmä sekä kostea. Kaikki koneet ei starttaa takulla laakista. Osa toki lähtee. Pari tusinaa Webastoa ja Eberiä poistan keväisin läppärillä vikalukoista, kun eivät starttaa useamman yrityksen jälkeen ja alkavat mököttämään.
Puolen vuoden seisokki hyydyttää koneita, sille ei mahda mitään. Sama rumba alkaa sitten eka pakkasilla autopuolella, kun kuukausiin ei ole lämmittimiä käytetty ja sitten ne ei lähde päälle. - Ihan helvetisti ongelmia, joita aikaisemmin ei ole ollut. Polttoainepumput jumiutuu, kun hetken säilytyksen jälkeen löpö on levää kutua ja lumpeenkukkia.
- Ei ole mitään järkeä. Ei taloudellisesti, eikä senkäänvuoksi, vaikka kuin hyvä ja merikelpoinen runko olisi. Pohjanmaalla on heinäladot pihamaat ja saunan nurkan takuset täynnä muotteja, vaikka mistä jo lopetetusta venemallista. Vuokralle saa varmaan sopuhintaan, ellei ilmaiseksi.
- Vanhat lämmittimet on lähes poikkeuksetta epävarmoja, oli ne wallaksia tai mitä tahansa. Käyttöikä alkaa tulemaan päähänsä ja moni paskasormi on niitä peukaloinut mutu tuntumalla. Tällaisia löytyy sitten nettitoreilta "siistinä ja vähän käytettyinä" kaupan. Kukaan ei ota ehjää ja toimivaa laitetta irti veneestään vapaaehtoisesti, vaan se ajetaan yleensä ihan loppuun. 1800 wallas on oikein huollettuna yksi mailman kestävimmistä lämmittimistä, joskaan ei enää ihan nykyaikainen. Hoitaa kumminkin tehtävänsä ja on äärimmäisen simppeli. Huonon maineen ne on saaneet siitä, että niitä yritetäään korjata itse, ilman säätöjä. Laite palaa huonosti ja kiukkuaa usein.Kunnollinen paloarvojen säätö on laitteen toiminnan kannalta elintärkeää.
4-500 euron luokassa ainoa vaihtoehto on tuo planar. Sen markkinoille tulo järkeisti myös käytettyjen markkinat. Ennen vanhoista lennossa irrotetuista lämmittimistä pyydettiin 400-500€, kun oikea hinta olisi 100-200€. Toki kunnolla huollettu ja hyväkuntoinen toimiva laite voi olla arvokkaampi. Huolto ei ole, että isäntä hakee kaupasta huoltopakkauksen ja ruuvaa sen laiturilla paikoilleen kääntöpäämeisselillä ja papukaijapihdeillä. - 115 astetta on maksimissaan lämmittimien puhalluslämpötilat. PVC putki kestää sen hetkittäin. Lämmityskäytössä käyttö on jatkuvaa. Ei kananta käyttää PVC putkea lämmitinasennuksiin.
- Noiden PVC putkien kanssa kannattaa olla tarkkana. Voivat sulaa lämmittimen lämmöstä ja sulatessaan voivat päästää myrkyllisiä kaasuja ympäristöön. Kannattaa vilkaista noita ilmastointiputkien puolelta olevia tuotteita ja sieltä alumiinihormeja, jos on joku paikka, jossa vaatii hieman mekaanista kestävyyttä.
- Ammattimies ja asiallinen sälli. Olen ollut monet kerrat samalla laivalla keikalla, kun hän on ollut ruorissa. Ajelee noita charteraluksia myös täällä suomen päässä.
- Sepeteuksen vinkki oli asiaa. Seuraava voi ollajopaniin yksinkertainen, että polttoainekanisterin korkki on löysällä. Paluuputki voi tehdä myös lenkin ylös ja valaa vähän yli. Seos voi olla myös hieman rikkaalla. Sitten vielä, startatessa nuo tuppaa vähän haisemaan.
- 30 ja 50w panelit ei paljon akkuja räkkää. Onhan siellä maasähkölaturia ja moottorin laturia etc. Hyvin ne kestää.
- Kyllä mäkin ne loput moskat kävin sitten ongelamjätteisiin viemässä. Sitä lientä kun oli mullakin 500 litraa siellä tankeissa, sai useamman kerran laskea, että alkoi olemaan pytyt tyhjänä. Oli talvi aikaa dekantoitua sinne pohjalle. Nyt laitoin sinne ison propun yhdysputkeen, johon saa kiinni 13mm letkun ja voi laittaa polttoaineen kiertämään puhdistuskoneen läpi, jos tarvetta ilmenee. Kummankin tankin erikseen.
- Enpä näe mitään estettä, miksei toimisi. Nuo on niitä kiinalaisia, joita on moneen kertaan katsottu messuilla. Lähenevät vuosi vuodelta länsimaisia, joskaan ei ihan nopsaan vielä kiinni saa. Eihän tuossa kolmella sadalla kovin syvälle metsään mene.
- Voihan sitä kokeilla. Tai sitten ostaa suosiolla sen päätä huimaavan hintaisen lataussäätimen ja homma toimii ilman räpellystä.
http://www.heater.fi/fi/solarxon-ep-5a-lataussaadin.html - Samaa virttä olin veisaamassa, mutta ehdit ensin. Toisekseen sarjaankytkentäkää. Ei kannata, jos panelit on eri kokoisia. Heikoimman mukaan mennään siinäkin tapauksessa.
- En ole asentanut veneeseen peruutuskameraa, mutta autoon asensin. Garmin BC30 (muistaakseni) toimii loistavasti. Sähkön otin peruutusvalolta ja kamera kiinni rekkarikilpeen. Pieni siisti huomaamaton ja langaton. Aika edullisetkin garminin autonavigaattorit tukee sitä. Siisti asennus naville kojelautaan ja kameralle vaikka oma sähkönsyöttö omalla kytkimellä, jolla menee tarvittaessa päälle.
- Vedin itse aikoinaan veneen tankin tyhjäksi ihan lapolla. Vene kun on pukeilla, homma rokkaa hyvin. Pinnasta kamat voi vetää auton tankkiin.
- Parhaimman lopputuloksen saat, kun ostat toisellekin panelille oman säätimen. Maksaa alle 30€, eikä tarvi vatuloida. Kahden erikokoisen panelin kytkentä keskenään harvoin johtaa täydellisen hyvään lopputulokseen.
- Pari kolme vuotta on minun arvio siitä, että veneet saa olla suomenojalla. Viiden vuoden päästä siellä on jo tornitaloja. Hiilivoimala suljetaan ja kaasulaitos pukkaa kaukolämmön. Tämä perustuu ainoastaan omaan perstuntuma arvaukseen. Olen omalta osaltani tehnyt jo valmistelevat vastatoimet asian hyväksi.