- Kuulostaa kovasti delirium tremensiltä eli juoppohulluudelta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Delirium_tremens - Että kysyt tuollaista asiaa kertoo että olet jo tehnyt päätöksen. Vastuu on sinun, vain sinun ja yksin sinun. Älä hae tukea muualta.
- Miksi kysyt?
- Minulla olisi tarjota vieläkin helpompi tapa välttää alkoholisoituminen, mutta tiedäthän sinä sen itsekin,
- Minä kirjoitin, että fyysinen ja henkinen terveys eivät tuhoudu normaalissa juomisessa. Haitta ja tuhoutuminen ovat eri asioita. Terveyttä tuhoava juominen ei ole normaalia.
Eikä se ollut kirjoitukseni pointti, vaan se että alkoholismi ei ole sairaus vaan seuraus. - Ole hyvä! Fyysinen ja henkinen terveys eivät tuhoudu "normaalissa" juomisessa - mitä se sitten lieneekään. "Sielullisesti sairas" juominen - mitä se sitten lieneekään - ei ole syy vaan seuraus. Yritin sanoa tätä samaa kirjoituksessani 27.9. mutta ei tunnu menneen perille.
- Ihminen pystyy halutessaan paljoon, alkoholistikin raitistumaan!
Mutta vain ollessaan tosissaan. Keskittymällä ilman alkoa oloon, asioiden laittamiseen tärkeysjärjestykseen. Ei pidä vilkuille sivulle eikä yrittää kerralla muuta; olla vain ilman alkoa vaikka maa repeäisi. Antaa muiden asioiden mennä niin kuin menevät. Alkotta olemisessa saattaa tulla alkuvaiheessa "raittiushumala" - on innoissaan raittiudestaan ja haluaa raitistaa kaikki muutkin - antaa senkin mennä ohi.
Voi tulla, ja tulee heikkouden hetkiä. Ne pitää ennakoida eikä antaa periksi. Parisen vuotta saattaa mennä ennen kuin viinapirun ote kirpoaa ja elämä avautuu alkokeskeisyydestä avaruudeksi. Etyylialkoholi muuttuu huomaamatta kemialliseksi kaavaksi muiden sellaisten joukkoon, ei ole juomisen tarvetta eikä taistelua enää. On vapaa. - "Mihin tarvii lääkitystä, jos ei ole sairautta?"
Kun on oikein hyvä kysymys se vastaa itse itseensä, veljeni/siskoni etyylissä. Kysymyksesi pitää sisällään sen, että alkoholi on lääke johonkin mutta ei syy.
Olen samaa mieltä mutta lääke saattaa olla pahempi kuin sairaus. - Hyvinkin monet meistä näille palstoille kirjoittelevista mainitsevat, että hoitavat työnsä ja/tai ovat olleet työssä niinkin kauan kuin ovat, ikäänkuin se jotenkin olisi oikeuttanut/oikeuttaisi ryyppäämisen.
Sellainen osoittaa vain henkilön maailmankuvan alkokeskeisyyden. Koko elämä ja ajatusmaailma pyörii alkoholin ympärillä, kuin planeetat loistavan auringon. Kun teen paljon /kauan työtä minulla on oikeus ryypätä.
Eikä alkoholismi minun mielestäni ole sairaus, vaan seuraus jostakin. Sitä on voinut alkaa ottaa - kuten minä - helpottamaan nuoruuden ujoutta, introverttiutta, muuta ulkopuolisuuden tunnetta tms. ja saanut siitä hieman helpotusta oloonsa. Se siis on ollut jonkinlaista lääkitystä johonkin mutta ei asia itsessään. Se voi sitten aikanaan matkaansaattaa lukemattomia sairauksia mutta ei itsessään sellainen ole.
Alkoholi kyllä aiheuttaa addiktion mutta samalla kaavalla morfinistit, kokainistit, metamfetaministit tms. ovat sairaita. - Nerokas sivallus! Huomasin sen heti.
- Juoppo/alkoholisti/suurkuluttaja - termien rajat ovat sumuiset. Minusta ihmisestä tulee alkoholisti kun hänen elämänsä alkaa pyöriä alkoholin ehdoilla; hän järjestelee iltansa, vapaa-aikansa, lomansa ja muut elämänsä kuviot juomisen mahdollistamista varten. Se on siis hänen elämässään ensimmäisellä sijalla ennen perhettä, ystäviä, työtovereita, omaisuutta, harrastuksia jne.
Huolestuminen omasta juomisesta ja sitä kautta elämäntilanteesta mutta kykenemättömyys lopettaa kuuluvat myös oireisiin. "Kesälomastani tulee melkein raitis" kuulostaa minusta kovin surulliselta. - Tekemällä tämän testin saat pätevimmän mahdollisen tiedon tilanteestasi:
https://paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/alkoholin-kayton-riskit-audit - Dipsomania eli periodialkoholismi, tuttavallisemmin tuurijuoppous on yksi alkoholismin muoto.
- Mikähän tuo sinut kirjoittamaan "Alkoholismi"-palstalle kun minkäänlaista ongelmaa ei ole? Käytkö myös esimerkiksi Psoriasis-palstalla kertomassa ettei sinulla ole sitä (jos siis ei ole)?
- Viinaelämän alkuaikoina hyvinkin monet kuvittelevat voivansa hallita juomistaan, ts. "suunnitella" sitä. Alkoholi on siitä vekkuli veli, että kun huomataan ettei suunnittelu onnistu, on myöhäistä ja ajajan paikka on vaihtunut.
- Pidemmän päälle, parin vuoden juomattomuuden jälkeen, sen huomaa siitä että ei enää asemoi elämänsä tapahtumia suhteessa alkoholiin. Viinaelämä, sen käyttö ja liitännäiset on haalistuva muisto siinä kuin muutkin ja etyyli yksi kemiallinen yhdiste muiden sellaisten joukossa. On vapaa.
- Yllätys oli se, että joku vastasi. Olen esittänyt vuosien varrella saman kysymyksen useammalle jotka ovat väittäneet muuttaneensa itsensä kohtuukäyttäjäksi ja tämä oli ensimmäinen saamani vastaus. Vastauksen sisältöön en ota kantaa.
- Miten "ex-rapajuopon" kohtuukäyttö on sujunut? Hyvin varmaankin!
- "Voisin kuvailla, että olen ollut suhteessa alkoholiin enkä muihin ihmisiin. Nuo muut ihmiset ovat olleet vain välineitä joilla voin perustella omaa juomista."
Erinomainen tiivistys alkoholistin mielenmaisemasta ja elämän tarkoituksesta!
Muuten olen kanssasi eri mieltä siitä huomaavatko muut alkoholistista juomistasi; kyllä huomaavat. Erityisesti toiset juopot vaistoavat herkästi kollegan.
Jatka tarinaasi! - Akateemisesta mielenkiinnostako seuraat tällaisia juoppouspalstoja?