- En. Jättäkää minut rauhaan!
- ❤️❤️❤️
- Tykkään hirrestä ja puusta. Niin lämmintä 🥰
- Kerro itse miltä sinusta tuntuu?
- Niin tiedä ja se kaikki on ihaninta! Kuitenkin jos katsoo toista ja haluaa niin vaikeaa voi olla 🙈
- Ikävä kyllä ja se jää sitten sisälle painamaan.
- ok?
- Mitä ihmettä? miten se nyt tänne pomppaa. Sivu sekasin vai mun selain.
- Ei hän mitään itselleen mahda. Sairaus kai tai synnynnäinen ominaisuus.
- Juurihan minä olin puhumassa narsismista :D
- Mites minä tänne pomppasin? neljäs kerta jo tänään :)
Ihan eri keskustelu. - Kyllä. Totta joka sana. Kaikilta se ei vain onnistu. Kyllä hänen tilanne aika pahalta näytti ja sanat mitä valitsi, kertoi hänen päänsä sisältä hyvin synkästä ajasta. Sinne ei moni tahtoisi. Kuten sanoin, toivottavasti hän voi jo paremmin ja olen onnekas kun olen vapaa siitä vaikeasta elämästä.
- Vähän siitäkin kun tiedän että hän on herkkä tälläsille niin kyllä se häntä enemmän rassaa. Mää nyt selviin mistä vaan.
- Jonkin verran mutta pärjään kyllä. Hän saa aloittaa jos aloittaa. En tahdo häiritä häntä enää.
- En nyt saanut oikein kiinni?
- Kyllä vaatii mutta paljon se antaa ja nopeasti.
- Hänellä on kai liian korkeat suojamuurit kaikille tilanteille mitkä haastaa vähänkin. Suon sen jo hänelle. Saa ottaa yhteyttä jos tahtoo joskus kiven sydämmeltään mutta en ala painostamaan ketään ja olen tyytyväinen näinkin.
- Ajattele niin päin että hänellä voi olla joskus raskastakin pitää sitä palloa. Hän ei vain tiedä sitä vielä. Sisällä meillä monella on jotain pahaa oloa ja se on usein juuri se että se pallo on itsellä. Toivottavasti hän joskus ymmärtää sen ja tilanne helpottuu.
- Ei olla onneksi. En jaksaisi niin sekavaa elämää enää vaikka lottovoitto muuten olikin. Antaa hänen pitää muistona minusta sitä itsellään mitä tahtoo hautoa meidän välillä :)
- No nyt! :D