- Punahilkka sadut ovat kauas jääneitä.
Kannattaa sinunkin lukea Raamattua. Se on totta kannesta kanteen. - No, keksi sinä sitten hehkulamppu. Kuinka tuo onnistuisi, jos et ole ennen nähnyt sitä. Jää kyllä sinun järjellä keksimättä.
- Kaikilla on oikeus keskustella täällä.
- Olemassa olevaa Jumalaa ei voi kukaan keksiä.
- Kaikki mitä on vaatii hyvän suunnittelijan ja hyvän tekijän. Esim. solu ei voi syntyä itsestään vahingossa.
- Mormonit eivät usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Onko Olli tässäkin joku poikkeus.
- Ennen maailman luomista. Jeesus on aina ollut olemassa. On nyt ja ollut ennen ja tulee olemaan iankaikkisesti.
JOH.1: 1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. - Sinä olet sitten Jehovan todistaja. Sääli en voi auttaa.
- Paremmat iltasadun tulevat evoluutio uskovaisilta. Tänä iltana taas tuli satu ohjelma luonto. Minulta kyllä jäi katsomatta. En katso satu ohjelmia.
- Koko maailman kaikkeus todistaa Jumalasta Luojana. Esim. solu on erittäin monimutkainen, että jää nykyajan kemisteiltä tekemättä.
- "Valehtelet vuodesta ettei todisteita olisi. Uskosi perustuu valehteluun"
Te valehtelette, kun ette uskalla omin nimin ja kasvoin esiintyä täällä. - Kuinka evoluutio on oikein todistettu, kun yhtään onnistunutta evoluutio koetta ei ole saatu tapahtumaan. Missä ne teidän todisteet sitten on oikein?
- Viisas sanoo, että Jumala on luonut. Tyhmä sanoo ettei Jumalaa ole eikä ole Luoja. Kerro nyt sen silmän ja korvan evoluutio kohta kohdalta. Jää kyllä tyhmiltä evoluutioon uskovilta tekemättä.
- Luominen on uskon asia. Ja evoluutio on suurempi uskon asia.
- Tieteellä ei voida selittää silmää. Kerro nyt kohta kohdalta kuinka silmä ja korva on evoluutiossa kehittynyt?
- Kommentoi täällä älä linkitä.
- Kuitenkin monet uskovat nykyään, että nämä monimutkaiset keksinnöt elävissä olennoissa ovat vain tapahtuneet jonkinlaisella onnen kaupalla, ilman minkäänlaisen älykkään keksijän ongelmanratkaisukykyä. He ajattelevat, että jokin sellainen kuin ihmissilmä voi syntyä onnekkaiden sattumien sarjan tuloksena pitkien aikakausien kuluessa – eli evoluution avulla! He jopa luulevat, että kaikki käytetyt materiaalit ovat saman onnekkaan sattuman tekosia. Silläkään ei ole mitään väliä kuinka vaikeaa on tehdä elollisia materiaaleja, tai kuinka monta väärää arvausta olisi tapahtunut, tai kuinka monessa eri kohdassa ruumista kutakin materiaalia olisi voitu kokeilla.
Kuten hehkulampussa, on kaikkien tarvittavien osatekijöiden oltava mukana täysin toimivina oikeissa paikoissaan. Jos näin ei ole, ei ole toimivaa silmää, ja ruumis jonka silmät eivät toimi, ei selviydy elossa niin, että lisäkokeiluja toimivan silmän muodostamiseksi voitaisiin jatkaa. Evoluutio ei vain toimi.
On paljon järkevämpää uskoa, että elävät olennot on suunnitellut Joku, jolla on tarpeeksi älykkyyttä miettiä kaikki kunnolla valmiiksi ja tehdä sitten kerralla valmista, ilman tarvetta kokeiluille. On ilmiselvästi totta, ettei maan päällä ole eläviä olentoja, jotka ovat kokeellisia välimuotoja, tai edes ns. alkeellisia olentoja. Mitään kokeiluja ei ole menossa, kaikki materiaalit ja järjestelmät toimivat jo tehokkaasti. Ne sisältävät jopa ohjeet seuraavan sukupolven tuottamiseen luodun lajinsa mukaan. Ohjeet viittaavat älykkääseen Ohjeiden Antajaan, sellaiseen Luoja-Jumalaan, josta luemme Raamatusta. - Suurin hänen ideoimansa parannusehdotus oli lisätä tavallisen tuhoavaa happea sisältävän ilman sijasta inerttiä [reagoimatonta] kaasua lampun kuvun sisälle, ja samalla kertaa hän tuli torjuneeksi matalan paineen aiheuttaman nopean hehkulangan höyrystymisen. Kuitenkin hän jatkoi kokeilujaan hiillytettyjen hehkulankojen parissa kaikilla kuviteltavissa olevilla kasveilla kuten hikkorilla, pellavalla, setrillä ja bambulla. Hän haali kasveja jopa tropiikista asti kokeilujaan varten.
Vuonna 1902, Willis Whitnew päällysti hiilihehkulangan metallilla estääkseen sen kulumista, ja ehkäistäkseen palaneesta hiilestä johtuvaa lasikuvun tummumista. Metallit näyttivät lupaavilta, joten vuonna 1906 General Electric Company patentoi volframi-hehkulangan, koska volframi omaa kaikista metalleista korkeimman sulamislämpötilan. William Coolidgen löydettyä edullisen tavan valmistaa niitä, niistä tuli standardi [normi].
Kun yritetään tuottaa jotain täysin uutta, kuten hehkulamppua, on epätodennäköistä että onnistumme ensi yrittämällä. Älylliset kykymme auttavat meitä löytämään joitain todennäköisiä ratkaisuja, mutta sen jälkeen meidän täytyy kokeilla toimivatko ne todella. Ensimmäiset arvauksemme osuvat täysin kohdalleen vain harvoin, jos koskaan, joten jatkamme kokeilujamme.
On myös selvää, että työstämämme materiaali ei yksin riitä, se on vain yksi osa suurempaa ja monimutkaisempaa kokonaisuutta. Samaan tapaan on hehkulanka yksin käyttökelvoton, huolimatta materiaalista josta se on tehty, jollei meillä ole myös tyhjiöpumppua, lasia kupuun, menetelmää sulkea kupu pitävästi, oikean kokoista kupua (jottei se sula liian lähellä kuumaa hehkulankaa), sähkölähdettä ja niin edelleen. Näiden kaikkien pitää todella toimia ennen kuin meillä on toimiva hehkulamppu. Pienikin vika yhdessä osassa estää kokonaisuuden toiminnan sekunnin murto-osassa.
Miksi sen kehittämiseen siis kului suurelta määrältä tiedemiehiä ja teknisiä asiantuntijoita yli sata vuotta...
Jos vaati näin suuria ponnisteluja tuottaa jotain niin yksinkertaista kuin sähkökäyttöinen hehkulamppu, kuvittele kuinka vaikeaa olisi suunnitella jotain niin monimutkaista kuin ihmisruumis. Kuvittele etsiväsi tai keksiväsi oikeita materiaaleja vain yhtä osaa varten, kuten silmän linssiin. Sen täytyy olla läpinäkyvä, omata kyky muuttaa muotoaan (säilyen silti lujana), osata korjata itse itseään ja kestää eliniän. Hehkulampun lailla silmän linssikin tarvitsee monia muita osia toimiakseen kuten lihakset, jotka muuttavat sen muotoa, silmämunan joka suojaa sitä, järjestelmän joka kuljettaa ravinteita, verkkokalvon joka aistii sen taittaman valon, hermoyhteydet aivoihin, aivojen kyvyn tulkita kuva järkevästi, paikan jossa silmä voi liikkua, ja paljon muuta. Linssin on oltava myös oikeassa paikassa. Materiaali silmän linssiä varten olisi hyödytön esim. kyynärnivelessä. - Kuitenkin monet uskovat nykyään, että nämä monimutkaiset keksinnöt elävissä olennoissa ovat vain tapahtuneet jonkinlaisella onnen kaupalla, ilman minkäänlaisen älykkään keksijän ongelmanratkaisukykyä. He ajattelevat, että jokin sellainen kuin ihmissilmä voi syntyä onnekkaiden sattumien sarjan tuloksena pitkien aikakausien kuluessa – eli evoluution avulla! He jopa luulevat, että kaikki käytetyt materiaalit ovat saman onnekkaan sattuman tekosia. Silläkään ei ole mitään väliä kuinka vaikeaa on tehdä elollisia materiaaleja, tai kuinka monta väärää arvausta olisi tapahtunut, tai kuinka monessa eri kohdassa ruumista kutakin materiaalia olisi voitu kokeilla.
Kuten hehkulampussa, on kaikkien tarvittavien osatekijöiden oltava mukana täysin toimivina oikeissa paikoissaan. Jos näin ei ole, ei ole toimivaa silmää, ja ruumis jonka silmät eivät toimi, ei selviydy elossa niin, että lisäkokeiluja toimivan silmän muodostamiseksi voitaisiin jatkaa. Evoluutio ei vain toimi.
On paljon järkevämpää uskoa, että elävät olennot on suunnitellut Joku, jolla on tarpeeksi älykkyyttä miettiä kaikki kunnolla valmiiksi ja tehdä sitten kerralla valmista, ilman tarvetta kokeiluille. On ilmiselvästi totta, ettei maan päällä ole eläviä olentoja, jotka ovat kokeellisia välimuotoja, tai edes ns. alkeellisia olentoja. Mitään kokeiluja ei ole menossa, kaikki materiaalit ja järjestelmät toimivat jo tehokkaasti. Ne sisältävät jopa ohjeet seuraavan sukupolven tuottamiseen luodun lajinsa mukaan. Ohjeet viittaavat älykkääseen Ohjeiden Antajaan, sellaiseen Luoja-Jumalaan, josta luemme Raamatusta. - Suurin hänen ideoimansa parannusehdotus oli lisätä tavallisen tuhoavaa happea sisältävän ilman sijasta inerttiä [reagoimatonta] kaasua lampun kuvun sisälle, ja samalla kertaa hän tuli torjuneeksi matalan paineen aiheuttaman nopean hehkulangan höyrystymisen. Kuitenkin hän jatkoi kokeilujaan hiillytettyjen hehkulankojen parissa kaikilla kuviteltavissa olevilla kasveilla kuten hikkorilla, pellavalla, setrillä ja bambulla. Hän haali kasveja jopa tropiikista asti kokeilujaan varten.
Vuonna 1902, Willis Whitnew päällysti hiilihehkulangan metallilla estääkseen sen kulumista, ja ehkäistäkseen palaneesta hiilestä johtuvaa lasikuvun tummumista. Metallit näyttivät lupaavilta, joten vuonna 1906 General Electric Company patentoi volframi-hehkulangan, koska volframi omaa kaikista metalleista korkeimman sulamislämpötilan. William Coolidgen löydettyä edullisen tavan valmistaa niitä, niistä tuli standardi [normi].
Kun yritetään tuottaa jotain täysin uutta, kuten hehkulamppua, on epätodennäköistä että onnistumme ensi yrittämällä. Älylliset kykymme auttavat meitä löytämään joitain todennäköisiä ratkaisuja, mutta sen jälkeen meidän täytyy kokeilla toimivatko ne todella. Ensimmäiset arvauksemme osuvat täysin kohdalleen vain harvoin, jos koskaan, joten jatkamme kokeilujamme.
On myös selvää, että työstämämme materiaali ei yksin riitä, se on vain yksi osa suurempaa ja monimutkaisempaa kokonaisuutta. Samaan tapaan on hehkulanka yksin käyttökelvoton, huolimatta materiaalista josta se on tehty, jollei meillä ole myös tyhjiöpumppua, lasia kupuun, menetelmää sulkea kupu pitävästi, oikean kokoista kupua (jottei se sula liian lähellä kuumaa hehkulankaa), sähkölähdettä ja niin edelleen. Näiden kaikkien pitää todella toimia ennen kuin meillä on toimiva hehkulamppu. Pienikin vika yhdessä osassa estää kokonaisuuden toiminnan sekunnin murto-osassa.
Miksi sen kehittämiseen siis kului suurelta määrältä tiedemiehiä ja teknisiä asiantuntijoita yli sata vuotta...
Jos vaati näin suuria ponnisteluja tuottaa jotain niin yksinkertaista kuin sähkökäyttöinen hehkulamppu, kuvittele kuinka vaikeaa olisi suunnitella jotain niin monimutkaista kuin ihmisruumis. Kuvittele etsiväsi tai keksiväsi oikeita materiaaleja vain yhtä osaa varten, kuten silmän linssiin. Sen täytyy olla läpinäkyvä, omata kyky muuttaa muotoaan (säilyen silti lujana), osata korjata itse itseään ja kestää eliniän. Hehkulampun lailla silmän linssikin tarvitsee monia muita osia toimiakseen kuten lihakset, jotka muuttavat sen muotoa, silmämunan joka suojaa sitä, järjestelmän joka kuljettaa ravinteita, verkkokalvon joka aistii sen taittaman valon, hermoyhteydet aivoihin, aivojen kyvyn tulkita kuva järkevästi, paikan jossa silmä voi liikkua, ja paljon muuta. Linssin on oltava myös oikeassa paikassa. Materiaali silmän linssiä varten olisi hyödytön esim. kyynärnivelessä.