- Käytöstapoja ei kirjata lakiin. Monille niitä opetetaan jo kotikasvatuksessa. Jotkut ei halua oppia koskaan.
- Jos kilpailija ajaa suoraan plägään vaikka se olisi ollut kierrettävissä, kyse on reititysjärjestelmän virheestä. Ja koska tietokone ei laske väärin, virhe johtuu huonosta sääennusteesta.
- Kysymys 1: mikä on systeemipilotti (jota on vaikea saada pinnaveneeseen)? Kysymys 2: Miksi pinnapilottia ei voisi käyttää spinnuajossa yksinpurjehduksessa? Paremminhan se pitää suunnan kuin lukittu pinna. Leikatessa suuntakulma ei ole niin noponnuukaa, koska vmg ei juurikaan muutu. Yksinpurjehtija keskittyy spinnun ajamiseen, ja ohjaa silloin, kun kerkiää.
- No kun sanoit, että kaikki sähkö kesämökilläsi tulee aurinkopaneeleista. Onhan siitä apua hybridin latauksessa, mutta täyssähköauton kanssa voipi tulla ongelmia. Paitsi jos se ei ole niin päivän päälle, milloin ajelee. Kesämökillähän rentoudutaan.
- Kuinka kauan mahtaa kestää täyssähköauton lataus kesämökilläsi?
- Toisaalta vähän sähköä käyttävä vasta halvalla saakin säköautonsa kotilatauksen, jos tyytyy vanhoihin pääsulakkeisiin.
- Tarkoitinkin lähinnä niitä, jotka käyttävät vähän sähköä. Heillä sähkön siirtolasku sisältää lähinnä vain perusmaksua. Sähköyhtiö tietää tämän ja agressiivisesti pyrkii yhä nostamaan perusmaksua. Sinä näköjään olet myös käyttänyt sähköä, joten kWh hintasi on edullisempi kuin esimerkiksi jollain ainoastaan kesäisin mökkeilevällä kesämökkiläisellä. Jos kerran jaksat maksaa sähkölaskusi, niin hölmöläislogiikalla voisit hankkia sähköautonkin.
- Hyvä! Mutta miten havaintosi liittyy Saksan energiapolitiikkaan?
- Sähkön siirrosta veloitetaan jatkossa lähinnä kiinteää kuukausihintaa luokkaa 30 - 50 e/kk. Ihan sama, mitä sähköllä teet, maksat joka tapauksessa, vaikka et käyttäisi sähköä lainkaan.
- Ohjelmassa+taidettiin+mainita,+että+aloituksesta+poiketen,+Carunana+oman+pääoman+tuotto+oli+yli+30+%.++Korkeakorkoinen+sisäpiirilainan+korko+puolestaan+menee+suoraan+omistajille,+ja+siinä+vasta+rahaa+suomalaisilta+riistetäänkin,+mutta+MOT+ei+tätä+sumutusta+huomannut.+Se+toki+mainittiin,+että+suomalaiset+on+miljardin+velkaa+sähköyhtiöille,+ja+ne+voivat+tulevaisuudessa+periä+velkansa+takaisin+siirtomaksuissa.
- Kommenttini kuului näin: " En usko Suomesta löytyvän yhtään paikkaa, missä nopeusrajoituksen kiristäminen parantaisi sujuvuutta." Oli pakko jättää uskon varaan, koska vaikka luulen ajaneeni kaikki Suomen moottoritiet, en välttämättä juuri niiden viimeisintä versiota. Mutta moottoritien ruuhkaliikenteen sujuvoittaminen nopeusrajoitusta tiukentamalla ei ole uskon asia, se on fakta. Tuo aloituksessa mainittu Turunväylän uusi nopeusrajoitus ei viivytä omia matkojani sekuntiakaan. Ruuhkajumit voivat puolestaan viivyttää paljonkin, Kehäykkösellä saattoi kulua tuntikin normaalia enemmän silloin, kun nykyparannuksia ei vielä oltu tehty. Eikö ruuhkien välttäminen ole meidän kaikkien intressissä? Mielellään niitä koskevat perusteetkin olisivat laajemman joukon tiedossa.
- Moottoritie itsessään on erittäin harvoin liikenteen pullonkaula. Moottoritien ruuhkat johtuvat huonosti vetävistä liittymistä ja tilapäisistä liikenne-esteistä. Siksi moottoriteiden nopeusrajoitusten tiukentamisella ei yleensä voida parantaa moottoritien välityskykyä. On mahdollista ajatella tilanne, jossa pitkää liittymätöntä moottoritieosuutta syöttää niin hyvin toimivien syöttöliittymien verkosto, että koko moottoritien vapaa osuuskin saadaan tukkoon. Suomessa ei misään voisi tapahtua noin.
Turunväylään tämä liittyy sen verran, että se oli mainittu aloituksessa. Muu osa oli vastauksena erään anonyymin väitteeseen "Tien välityskykykin on parempi alemmalla nopeudella. " - Sotket nyt syyn ja seurauksen. Nopeusrajoituksen tiukentamisesta ei seuraa tien välityskyvyn kasvua, vaan tien välityskyvyn täyttyessä nopeus alenee itsestään. Jos nopeusrajoitusta alennettaisiin, ruuhkatunneilla mentäisiin entiseen malliin, mutta ruuhkan ulkopuolella matka-ajat pitenisivät turhan takia. Liikennemittauksissa saadaan tuon kaltaisia lukemia, mitä esitit, mutta Suomessa ei ole kohteita, missä nopeusrajoituksia kiristämällä saataisiin lisää välityskykyä. Ehkä jossain päin maailmaa saattaisi toimiakin. Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä.
- Nyt taisit vähän sotkea faktoja. Väitteesi pitäisi paikkansa, jos moottoritie itsessään rajoittaisi liikennevirtaa. Jos tie ei enää esim 80 km/h nopeudessa vetäisi kaikkea liikennevirtaa, 60 km/h nopeudessa se vetäisi enemmän. Mutta ei tuohon nopeusrajoitusta tarvita. Ruuhka-aikaan nopeus putoaa ihan itsestään, mutta ruuhkan ulkopuolella liian tiukasta nopeusrajoituksesta olisi vain haittaa. Kyllä Ykköstie itsessään vetäisi sinne päässeen liikennevirran ilman ylikorostettuja nopeusrajoituksiakin, mutta tukkeutuu se silti liittymien vaikutuksesta, etenkin Kehäkakkonen ahdistaa. En usko Suomesta löytyvän yhtään paikkaa, missä nopeusrajoituksen kiristäminen parantaisi sujuvuutta.
- "Kuka hoksaa" lienee tarkoitettu kysymykseksi. Minä en hoksaa. Se riippuu niin paljon paikasta ja tilanteesta. Esimerkiksi Kehäykkösellä on paljon liittymiä, joten tie saattaisi vetää paremmin, jos vasemmalla olisi yhtenäisemmät jonot ja oikealla enemän aukkoja liittyjiä ja poistujia varten. Yleispätevä sääntö tuo ei ole.
- Noin vuoden mittainen vähäsateinen jakso riittää sähkön niukkuuteen. Siihen liittyvä talvinen pitkäaikainen korkeapaine toisi viikon verran sähköpulaa. Yritäpä miettiä, mikä tuotanto tuollaisessa tilanteessa korvaisi Norjan ja Ruotsin vajentuneen vesivoiman tuotannon. Tuuli ei kelpaa vastaukseksi korkeapainejakson aikana. Kesäiset erittäin tuuliset jaksot eivät liity tähän mitenkään. Suomen sähkönkulutus putoaa teollisuuden häviämisen vuoksi. Emme kai toivo trendin jatkuvan. Muita osin yhteiskunnan toivotaan kovastikin sähköistyvän tulevaisuudessa. Maamme sähköntuotanto vähenee nyt paljon nopeammin, mitä kulutus tällä hetkellä lyhytaikaisesti. Markkinavoimilla ei edes ole mitään valmista tekniikkaa, mitä se käyttäisi uusien voimalaitosten rakentamiseen, jos ydinvoimakin jätetään pois kuvioista. Kannattaa ajatella itsekin, eikä uskoa, mitä muka asioita tuntevat satuilevat.
Tämä nyt meni vähän ohi sähköautokeskustelusta. Sähkön riittämättömyys ei ihan vielä rajoita sähköautoilua. - Tietysti, samoin kaikki muutkin kuluttajaryhmät, jotka voivat siirtää sähkönkäyttöään toiseen ajankohtaan. Valikointi on tehtävissä markkinaehtoisesti. Se saa sähköä, joka pystyy siitä maksamaan. Vain poikkeustilanteissa sähkön hinta nousee sietämättömän korkeaksi.
- Ei naurata yhtään. Suomi on alistanut sähköntuotannon suunnittelun markkinavoimille ja ne puolestaan ajavat maamme yhä pahenevaan sähköpulaan. Varmuudella tulee eteen tilanne, jossa Norja kärsii pitkäaikaisesta kuivasta vesitilanteesta ja sen säännöstelyaltaat ehtyvät. Siinä tilanteessa vähästä säätövesivoimasta kilpailee myös muu Eurooppa. Jos vielä iskee päälle pitkäaikainen korkeapaine huippupakkasineen, niin tuulivoimaakaan ei saada tuolloin.
Mutta sähköautoilun kannalta tilanteesta selvitään ihan sillä, että kaikkien halukkaiden ei anneta ladata samanaikaisesti. Aiemmin jo totesin, että sähköenergia sinänsä riittää melkoisen sähköautokannan tarpeisiin. Tehosta se ensin jää kiinni. Myös joskus jakeluverkon tehorajoituksista. - Valitettavasti sähköhuoltovarmuutemme perustuu juuri tuohon jakelun pakkorajoittamiseen. Ilman sitä kantaverkko romahtaisi niukkuustilanteessa. Mutta onneksi älytekniikka tulee apuun sähköautojen osalta. Ne saavat ladata akkujaan, jotka maksavat siitä tarpeeksi. Köyhät voivat odottaa kysyntäpiikin loppumista.
- Biskajanlahdella saattaa tyyntyä, ja siihen kärki kasaantuu. Uskomaton loppuhuipennus koko maapallon kierron jälkeen, kun voitossa on vielä kiinni monta venettä.