- "Tarpeeksi iso turvaväli" on kokolailla joustamaton ja monasti haitallinenkin keino haamuruuhkien purkamisessa. Parempi olisi "juuri oikea tilanteeseen sopiva turvaväli".
Jos turvaväliä venyttää "tarpeeksi pitkäksi", yhtään uutta autoa ei liikennevirtaan enää mahdu, eikä ruuhkakaan enää siitä pahene. Mitä ne tielle mahtumattomat siitä ajattelevat? Kokonaisvaltaisesti oikea ajaminen kun voisi poistaa koko ruuhkan.
Luin juuri, että Teslaan saa ostaa kestotilauksena hinnalla 199 $ kuussa ajamista helpottavia ohjelmistopäivityksiä. Että kyllä sille tekoälylle helposti saadaan kallis hintalappu. Eikö oman älyn käyttäminen tulisi halvemmaksi? - Ongelma on yhteistoiminnan puute, mitä linkkaamasi erinomainen animaatio kuvaa. Jos kuljettajat eivät lainkaan välitä siitä, mitä itsensä takana tapahtuu, vähänkin vilkkaampi liikennevirta alkaa puuroutua hölmöjen pikku virheiden seurauksena. Vastaavasti itseajavat autot, jotka optimoivat liikennevirran sujuvuutta, estävät kokonaan kaikki liikenneruuhkat! Löperö liikennevaloista lähtö oli vain yksi esimerkki siitä, mitä liikenteessä nukahtaminen saa aikaan takana tulevassa liikennevirrassa, se menee tukkoon. Animaatio toi esille monia tavanomaisia haamuruuhkatilanteita, joissa liikenteen jumiutuminen olisi täysin vältettävissä paremmalla ennakoinnilla ja tasaisemmalla ajolla. No more monkey driving cars!
Liikennevaloaiheesta vielä sen verran, että vaikka yhtaikainen lähtö liikennevaloista lisäisi merkittävästi sujuvuutta, se ei voi toteuta ihmisten ajamilla autoilla. Kaikki eivät kuitenkaan lähtisi liikkeelle heti vihreän syttyessä. Itseajavilla autoilla puolestaan ei tarvittaisi liikennevaloja lainkaan. Itseajavat autot käyttävät tekoälyä. Ihmisellä oikea äly on vakiovarusteena. Sitä pitäisi vain käyttää myös ajaessa. - Sähkö on nyt hävyttömän kallista koko Nordpool alueella. Tilannetta voi tarkasella:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/pohjoismainen-sahkojarjestelman-tila/
Jos linkki ei toimi, sen löytää Fingridin sivuilta Sähkömarkkinat - Sähköjärjestelmän tila, Itämeren alueen.... Valitettavasti historiaa näytetään vain 24 h. - Vene voi kallistua 90 ast. kun trombi iskee ja purjeita on ylhäällä. Se voi tapahtua niin yllättäen, että putoaa veneestä, ellei turvavaljaat ole kiinni. Mutta minkään aluksen aallot ei saa 30-jalkaista purkkaria haukkaamaan sitlooraa täyteen vettä.
- Valitettavasti tuo on pysyvä krooninen ongelma, vaivannut jo kymmeniä vuosia. Moottoritieliittymät tuppaavat joskus jumittumaan suurilla liikennemäärillä, mutta Lahdentien, Kehäykkösen ja Kehäkolmosen sumput syntyvät aika vähäiselläkin liikennevirralla. Joka arkipäivä, mutta erityisesti viikonlopun meno- ja paluuliikenteessä.
- Oma voimala saattaa tulla halvemmksi, mutta sitä mopoautoa tarvittaneen talvipakkasilla.
- Texasin esimerkki kertoo, miten käy, kun sähköntuotanto jätetään markkinavoimien "vastuulle". Samoin sähkönjakelussakin on vastaavia epäkohtia. Yhteiskunnan peruspalveluiden sääntelyä ei voi ulkoistaa.
- Tilanteestahan se riippuu. Jos ohittaja alkaa perumaan ohitustaan ja haluaa jättäytyä taakse, ohitettava tekisi hyvin, jos kiihdyttäisi. Harvoin kuitenkin näkee noin hyvää yhteispeliä. Jos taas ohitus näyttää sujuvan normaalisti, ohitettavan luontainen refleksi on vähentää hieman nopeutta, jolloin ohitettava saa enemmän tilaa, mihin tulla. Ja todellakin, ohitustapahtuma nopeutuu ja turvallisuus paranee. Mutta tämä on ehdollinen totuus.
- Mene vaan sillä kilpaveneelläsi kilpailuihin, mutta älä aja sitä kyljellään.
- Ei, vaan nuo auttavat veneet olisi vetäneet maston huipusta tulevista falleista suoraan sivulle vene riittävästi kallelleen. Sehän olisi vaan vetovoimasta kiinni. Veneen oma kone saisi irronneen veneen liikkeelle. Omin avuin vene olisi kiinni seuraanaan nousuveteen asti.
- Olis kuitenkin kannattanut edes kokeilla kallistamista.
- Julkinen tieto luonnonsatamien syvyyksistä kertyy vain sitä kautta, että pohjan löytänyt kertoo havainnostaan somessa (ja miksei myös onnistuneesta rantautumisestaan). Mutta näitä somepaikkoja on lukemattomia, ei tietämys juurikaan voi näillä keinoin lisääntyä.
Mutta ihan käsittämätön oli aloittajan vaatimus, että karttoihin pitäisi merkitä luonnonsatamien tuulirajat. Ehkä seuraaviin merikarttapainoksiin saadaan myös varoitus heikoista jäistä, pilkijöillähän on joskus merikartta puhelimessaan. - Jos hidastelu ei aiheuttaisi kustannuksia, kuljetusyritykset säätäisivät rekkansa nopeusrajoittimet tasan kahdeksaankymppiin. Nyt ne ajavat reilusti yli. Ongelma on siis olemassa. Busseille satanen lienee lähellä optimaalista, koska perin harvoin ajavat kovempaa. Eivät kyllä hitaamminkaan.
- Nyt tuli itsetutkiskelun paikka. Kirjoitanko todella niin epäselvästi, että siitä voidaan tehdä tuollainenkin tulkinta, että muiden pitäisi muka ajaa samaa nopeutta kuin Minä. Viranomaset ovat ajat sitten ratkaisseet tämän kysymyksen säätämällä suurimman sallitun ajonopeuden. Hyvissä olosuhteissa kaikkien tulisi tietenkin ajaa sitä nopeutta, alemmat nopeudet ovat itsekästä yhteisten tieresurssien väärinkäyttöä. Tämä ihan riippumatta siitä, miten Minä haluaisin asian olevan. Saattaisin vaikkapa haluta, että kaikki tiekohtaiset nopeusrajoitukset, varsinkin talvinopeusrajotukset käytäisiin yksityiskohtaisesti läpi ja tarvittaessa tarkistettaisiin, tai ainakin avoimesti perusteltaisiin, miksi on päädytty kyseiseen rajoitukseen. Tiedän hyvin, että näin ei tule tapahtumaan.
- Aloittajan siteeraama vanha slogan, turha kiire pois, pitää keskimäärin paikkansa. Erityisen tärkeä se on jonon peräpäässä, turhia ohituksia tulee välttää. Jonon etupäässä se on huono neuvo, hieman nopeutta lisäämällä turhia ohituksia jäisi pois.
- Miten niin ei ole olemassa alinopeutta? Ihan normaalissa puhekielessä se tarkoittaa muita hitaammin ajavia, ja sen huomaa taakse kertyvästä jonosta. Termiä ei tietenkään tarvitse määritellä laissa, ei siellä ole ylinopeuttakaan. Eikä poliisin juurikaan tarvitse puuttua häiritseväänkään alinopeuteen. Mutta usein unohtuu, että se jonon kakkonenkin ajaa alinopeutta. Hänelle on laissa osoitettu velvollisuus pitää niin pitkää välimatkaa, että takaa tulevalla on mahdollisuus tulla tuohon väliin. Tämä vaatimus ketjuuntuu kaikille jonossa ajaville.
- Siis nuo luvut tarkoittivat pelkästään sähköä. Jos tarkoitit kaikkea energiaa, mitä se nyt sitten lieneekin, kysy nikkarilta.
- Ei+tuossa+mitään+nikkaria+tarvita.+Ihan+kuka+vaan+voi++fingrid.fi+sivuilta+tarkistaa,+että+tammikuun+kulutuksen+keskiteho+oli+11293+,+oman+tuotannon+9093+ja+tuulivoiman+661,+yksikkönä+MWh/h+eli+MW.++Tuulesta+saatiin+siis+vajaa+6+%+tarpeesta.
- Noinhan se menee silloin, kun liikenne on vilkasta. Jos liikennettä on vain vähän, myös turvavälit on helppo pitää aina sopivina. Noissa moottoriteiden ketjukolareissa oli aika vilkasta. Ennakointia ei voi liikaa korostaa.
- Virallisissa tiedotteissa ketjukolarien syyksi ilmoitettiin liian suuri nopeus. Sepä vasta mitäänsanomaton tieto oli. Joka-ainoassa törmäyksessä, parhaimmalla kesäkelilläkin eräs vaikuttava syy on aina liian suuri nopeus. Vain nollanopeudella ei törmäillä, Moottoritieliikenne on liikennettä yksinkertaisimmillaan. Siellä ketjukolari syntyy liian suuresta nopeuserosta edellä ajavaan. Vähän täsmällisemmin asian voisi ilmaista "liian lyhyt väli edellä ajavaan suhteessa omaan nopeuteen ja keliolosuhteisiin". Viranomaisten ympäripyöreä ohje on, että pitää pitää riittävät turvavälit. Niin pitäisi, mutta milläs pidät, kun moottoritiellä kulkee jatkuva jono molemmilla kaistoilla ja liittymistä tunkee väliin niin ikään jatkuva jono. Väkisinkin pääväylän jono aina välillä hidastaa rajustikin. Kesäkelillä kaikki onnistuu jarruttamaan, liukkaalla kelillä joku joskus epäonnistuu. Siitä se ketjukolari syntyy. Jokaisen pitää tarkkailla omaa välimatkaa, ja se on sitä helpompaa, mitä laajemmin seuraa edellä menevää koko jonoa sekä viereistä jonoa. Takana tulevia unohtamatta.