- Ongelmahan se on. Samoin talvella silloin, kun vallitsee oikein laaja staattinen korkeapaine. Paine-eroa ei ole ilmamassassa eikä laajaltakaan alueelta saada juurikaan tuulivoimaa. Samalla pakkanen kiristyy äärimmilleen, mikä nostaa sähköntarpeen huippuunsa. Tuulivoiman kysyntähuipun aikainen kapasiteettikerroin lähenee nollaa. Tarvitaan siis käyttövarmaa korvaavaa kapasiteettia tai mahdollisuutta kytkeä pois kulutusta, mikä lienee tulevaisuudessa käytetyin vaihtoehto. Onneksi (?) kovat pakkaset käyvät yhä harvinaisemmiksi. "Kohtuullisella" pakkasella sattaa joskus tuulla hyvinkin.
- Voimalaitoksen teho voi hetkellisesti ylittää nimellistehon. Kysymys on nimellistehon arvosta, sehän on vähän miten milloinkin. Ydinvoimalaitoksessa ylitys on jokapäiväistä talvisaikaan, kun lauhduttimeen saadaan mitoitusarvoa kylmempää jäähdytysvettä. Kai tuulivoimalan nimellistehokin voi hetkellisesti ylittyä.
- Kelvoton määritelmä. "Uusiutuvat energiamuodot ... ovat... uusiutuvia".
- Tuota minäkin ihmettelen. Löytyiskö hallituksen esityksestä uudeksi TLL:ksi, siinähän on paljon perusteluja ja vertailuja muihin maihin? Ja luulisi, että meillä niin yleisillä takavaloja näyttävillä autoilla joku olisi jo Euroopassa saanut käytännön palautetta, jos väitteessä olisi perää.
- Ei tarvitse arastella Tallinnaan menoa eikä muita vastaavia lyhyitä avomeriosuuksia. Ennen lähtöä on hyvä seurata sääennusteita ja välttää pahimpia myräköitä. Esim ukkospilvi nousee niin nopeasti, että sen alta ei kerkiä pois, mutta Ilmatieteen laitoskin on tietoinen sellaisen mahdollisuudesta.
Ja tyyni voi olla pahempi kuin tuuli. - Hajautuksella on puolensa. Toistaiseksi keskitetty on halvempaa.
- Kerrostaloasukkaille kuten kaikille vähän sähköä kuluttaville sähkösopimuksella on merkitystä. Esimerkiksi 5 e/kk perusmaksulla rahaa kuluu jo 60 e vuodessa, vaikka sähköä ei tarvitsisi lainkaan. 0 e/kk on pienkuluttajaystävällinen taksa. Kotimaan energia ei kuulu tähän kategoriaan. Siksi heidän on pakko harrastaa agressiivista myyntiä. Jos asiakkaalle antaisi aikaa harkita ostopäätöstä, sopimus jäisi monelta tekemättä.
- Eikö kaikki aikaa ajalle tasoituskertoimet ole lineaarisia? Tasoitettu aika saadaan kertomalla purjehdittu aika kertoimella. Suomalainen lys-kerroin saataneen kertomalla ruotsalainen lys luvulla 1.22
- Liikennevalo voi välittää vain tietyn suuruisen liikennevirran, autoja tunnissa. Hitaat lähtijät laskevat tätä rajaa vielä alaspäin.
"Fysiikan lakien" mukaan suurin liikennevirta toteutuisi mahdollisimman suurella kiihdytyksellä ja olemattomilla turvaväleillä. Ihmisen toiminnallisuus ja lait ei tuohon taivu. Mutta jokaisella olisi varaa tehostaa omaa toimintaansa liikennevaloissa. Voisi pyrkiä siihen, että takana tulijakin todennäköisesti ehtisi läpi. Jotkut pyrkivät siihen, että itse ehtii, mutta takaa ei. - Sysmä, Päijätsalon länsipuoli. Vuotta en muista, siitä on jo jonkin aikaa. Päijänteen mestaruuskilpailut, ei ihan pieniä purjeveneitä.
- Erään kilpapurjehdusradan merkkipoijut olivat väylän ulkopuolella, mutta niin lähellä, että kryssivät kilpailijat kävivät väylälläkin. Eräs moottoriveneilijä ajoi suoraan väylälinjaa, eikä väistänyt, vaan huusi olevansa väistettävä, koska 1) oli itse väylällä ja 2) toiset kilpailussa. Tapaus jäi elämään paikallisena legendana. Ja pitää muistaa, että kaikilla ei ole aina säännöt hallinnassa.
Kilpapurjehtijalle minkäänlainen väistö, epäoikeutettukin, ei ole vähäisinkään ongelma. Vaikka ulkopuolista voi joskus hirvittää. - Se, että ei kolahtanut, oli puhdas sattuma, ei taidonnäyte. Pysähtymällä onnettomuus olisi ollut vielä helpommin vältettävissä. Mutta jospa pyöräilijä olisi tullut kahta sekuntia myöhemmin, hän olisi saattanut jäädä lähtevän auton alle. Tai sitten törmännyt auton kylkeen. Tai sitten jotenkin muuten.... Pyörässäkin voi olla jarrut.
- Ongelma ilmenee silloin, kun jono lähtee niin hitaasti liikkeelle, että kaikki eivät ehdi samoilla vihreillä läpi. Ongelma ei ole suuren suuri, vain max 2 min per valosykli per odottaja, mutta niin turha.
- Hintansa arvoinen. Keskusyksikölle, mikä syöttää kaiku/loki anturia, pitää johtaa sähkö suoraan akusta, myös talvella, jotta patteri ei tyhjenisi ja tiedot sekä asetukset katoaisi. Näyttöyksikkö on käytännössä aina täyteen latautunut auringosta ja toimii luotettavasti vuosikaudet ilman minkäänlaista huoltoa. Tuulimittarista ei kokemusta. Langaton tiedonsiirto toimii loistavasti.
- Tuo nyt on yleinen ilmiö maanteillä, eikä rajoitu pelkästään ohituskaistaosuuksiin.
Mutta jos jono on jatkuva ja ohituskaistakakin täyttyy autoista, eikä ole tilaa palata oikealle, niin sumpun selvittely ottaa aikaa, ja liikenne hidastuu ja joskus pysähteleekin. - Tuontietu ei ole mikään pysyvä olotila. Tottakai on suomalaiselle sähkön käyttäjälle eduksi, kun ajoittain halpaa sähköä voidaan tuoda niin paljon, kuin johdot kestävät, ja käytännössähän rajakapasiteetti voikin rajoittaa tuontia.
Mutta mistä sitä halpaa sähköä ulkomaillakaan kaiken aikaa riittää tulevaisuudessakin? Vanhoja laitoksia lopetetaan kaikkialla, ja Saksakin on kulkememassa kohti sähköpulaa. Pohjoismainen vesivoima voi kuivan kauden aikana käydä todella niukaksi. Talvinen korkeapaine saattaa jäädä koko Skandinavian päälle makaamaan, jolloin kaikkien maiden oma sähköntarve nousee huippuunsa samanaikaisesti.
Ratkaisu on siinä, että sähköä ei tarvitse saada 24/7. Vaan saattaa sähkölämmittäjällä housut tutista, kun leikkuri iskee huippupakkasella.
"No jossakin vaiheessa vanhat ydinvoimalat puretaan(toivottavasti), jolloin tuontia päästään hyödyntämään paremmin." Tuossa on ajatusvirhe. Oma ydinvoima ei voi tunkea halvemman tuonnin edelle. Tukkusähkö otetaan aina hintajärjestyksessä. Jos kotimaista ydinvoimaa kuitenkin tuotetaan, vaikka halvempaa tuontisähköä olisi saatavissa, silloin ydinvoima pitää dumpata markkinoille tappiohinnalla. Kuluttajan kannalta "ihan sama". - Tarkkaavainen kuski ilman vakionopeudensäädintä pystyy myös helposti /- 2 km/h haarukkaan, jos tie on suora ja tasainen ja moottorissa on riittävästi vääntöä. Mitä pienitehoisempi auto on, sitä enemmän nopeuden vakioiminen vaatii kaasupolkimen pumppaamista, mikä nostaa kulutusta. Omassa autossani vakiokaasulla pääsee n. 1 l/100 km pienempään keskikulutukseen verrattuna vakionopeuden tarkkaan ylläpitoon, mutta silloin nopeus seilaa varsin paljon.
Mutta eihän kukaan noin tarkkaa nopeuden kyttäämistä kauan jaksa. Jos nostaa keskinopeuden sataseen, saattaa sakkoraja joskus ylittyä. Lainkuuliainen mallikansalainen (onko sellaisia?) ottaa /- 5 km/h nopeushajonnan huomioon ja ajaa vaikkapa n. -7 km/h keskinopeutta suhteessa nopeusrajoitukseen. Jos nyt sitten nopeutena pitää auton omaa nopeusmittarilukemaa, "tasaisen satasen" minimiarvo voi olla alle 80 km/h. Ei ihme, jos ohittelijoita riittää. - Eiköhän suurin osa meistä kuulu kategoriaan "Ei tiedä, että ei tiedä". Vain joku harva yltää luokkaan "Tietää, että ei tiedä".
- Muodestelmaluistelijoiden rivit voivat ajaa toistensa läpi vaikka 90 asteen kulmassa. Samaan pystyy kaksi marssivaa sotilasrivistöä. Tietokenesimulaatiossa voidaan monikaistainen 90 asteen valoristeys korvata valottomalla, kun kaikki autot ovat täydellisellä automatiikalla varustettuja robotteja, jolloin risteävät liikennevirrat eivät hidastu juuri lainkaan, vaan soljuvat sujuvasti toistensa läpi. Valoristeys puolestaan pudottaa risteyksen välityskyvyn murto-osaan risteyksettömään osuuteen verrattuna (esim. tie vetää 2000 autoa tunnissa, valoristeys 500 autoa tunnissa).
Mutta se. mikä onnistuu simulaatiossa, ei onnistu oikeassa elämässä. - "Ei tiedä, että tietää" taitaa olla looginen mahdottomuus tyyliin "minä valehtelen aina".