- Moraalisista, taloudellisista ja vaikuttavuudesta voi olla erilaisia näkemyksiä.
Sehän on vaan hyvä, että asioita pohditaan.
Mutta sen, ottaako rokotuksen vai ei, täysivaltainen henkilö päättää itse. - Olet niin helkutin oikeassa, kyllä sen nyt kaikki varmaan ymmärsi, ilman minun sorkkimistani, vaan mihinkä sitä nyt ´´kissa karvoistaan pääsee.´´
Sehän on jokaisen oma valinta ottaako rokotuksia vai ei.
Kovia tautejahan nuo mainitut saattaa olla vanhemmalle ihmiselle varsinkin.
Muistui mieleen, kun sairastin sikotaudin parikymppisenä. Viikon olin jo maannut potemassa ja piti olla mökkireissulle lähtö, kaveripariskunnan kanssa.
Kuumetta oli vielä jotain 37,6
Sanoin lähdetään silti.
Menin sitten hetimiten järveen uimaan, sinne jäi tauti. - Asian voi pelkistää niin, jos rokotus olisi tappava, silloin monta miljoonaa olisi kuollut jo aikaa sitten (minäkin monta kertaa).
Jos taas kuolee rokotettuna, kaikessahan on kysymys siitä, miten ihminen reagoi tai sitten ei reagoi.
Ei niitä asioita voi mielestäni vastakkain asetella. - Rokotteita ei ole koskaan 100% suojaksi väitettykään.
Yksilöllinen reagointi on jokaisella omansa, sitä ei kukaan voi tietää etukäteen.
Pohjakuntokin on merkittävä vaikuttava tekijä.
Viruskin muuttaa itseään.
Muuttujia on paljon.
Missä on tilastoa montako moneen kertaan rokotettua on kuollut. - Esimerkki oli yleisesti täällä esillä lehdistössä. Siihen nähden kuinka kauan koronaa on jo ollut, rokotukset tulivat aika pian, joten aivan hyvin voi puhua alkuajoista tuossa mainitsemassani asiassa.
Juuhu. Kyllä on paljon kuollut ihmisiä niin rokotettuja, kun rokottamattomiakin.
Kuolemantapauksista kerrottiin, joidenkin kohdalla, jotka reagoivat yllättävästi.
En muista varmaksi oliko kysymys jostain sydämeen liittyvästä asiasta.
On sitten kysymys siitä, että rokotus olisi hengen pelastanut tai siitä, että rokotuksen sivuvaikutus oli kuoleman syy, niin eivät ne kumoa toisiaan.
Molemmista asioista voidaan sanoa, että se niistä jutuista. - Ei ole mitään tarvetta mollata ketään.
Maailmankatsomukseni kertoo minulle, että kaikki elämä on arvokasta.
Jokainen on omalla paikallaan elämässä, omaa tietään kulkien. Erilainen elämänkulku ei kerro, että joku olisi toista parempi.
Se kertoo myös sen, että pahat ajatukset, ilkeät sanat vahingoittavat ennenkaikkea omaa itseä.
Kenenkään sielu eikä keho ei ole ´´kuuro.´´ - Tarkoitat vissiin influenssarokotusta, flunssiinhan ei ole rokotuksia.
Rokotusten turhuudesta voidaan olla eri mieltä.
Koronan alkuaikaan kerrottiin juttu, miten eräskin oli rokotuksen ylenkatsonut, kunnes sitten vietiin teholle.
Hän sanoi, kyllä hän sen nyt ottaisi. No se oli myöhäistä, hän kuoli. - Tunti ja vartti on aika. Otan molemmat.
On kuulemma korona voimissaan taas.
Viime vuonna soitin terkkariin, kun en muistanut, eikä omakannassakaan näkynyt, koska olen ottanut tetanuksen.
Kertoivat, että v. 2017, joten ei vielä tarvitse uusia.
Sen haluan pitää ajan tasalla, kun tuolla luonnossa mylläilen yhtä ja toista. - Kannattaako silloin vastata kommenttiin, jos ei asiasta mitään tiedä.
- Samat ovat tuntemukset täälläkin, kun aloittajalla.
Kun vielä pärjää ominnokkineen ja on tieto mielessä, että ovestaan voi lähteä, kun tahtoo ja vanha palvelijakin parkkiruudussa odottaa.
Kun myös tietää, että apua saa, jos sitä tarvitsee.
Kissa on kaverinani. Lähiomaiset WhatsApp´in päässä, niin on hyvä.
Jonain päivänä voi olla toisin, nyt on hyvä näin, tässä ja nyt. - Niin paljon on maailmassa taitoja, joita en osaa ollenkaan ja vielä enemmän niitä, joista en ymmärrä mitään.
Tosin kaikkea voi oppia, kun vain ryhtyy ja alkaa. - Asian voisi tietenkin suhteuttaa väkilukuun.
On surullista, kun USA:n nykyinen hallinto suhtautuu nuivasti pallomme suojeluun.
Uskon kuitenkin, että osavaltio- ja yksityisellä tasolla sielläkin tapahtuu myönteistä kehitystä. Sellaisia ääniä on vähän kuulunut. - Kiitos Anot myönteisistä kommenteistanne.
Nuorempama haloin Fiskarsilla, mutta näin, kun ikää on tullut, olen hommannut koneen halkaisuhommiin.
Kädet eivät enää kestäisi kirveellä paukuttelua.
Kyllä sitä välillä tulee ajateltua, että kuinkahan kauan tässä vielä jaksaa, vai tuleeko loppu jaksamiselle yht´äkkiä.
Sitähän me kaikki toivomme, että ei sitä kitumisaikaa tulisi.
Mietin sisartani, joka kuoli syöpään 2012 kesällä.
Hän kävi hoidoissa ja minä kävin antamassa hoitojen jälkeisen pistoksen kotona.
Kaikenkaikkiaan oli siunaus, ettei hällä ollut kipuja ja hän oli vain 2 viimeistä elinviikkoaan sairaalassa. - Miltei pari viikkoa tuli oltua kisun kanssa vanhassa kotona.
Tihkusadetta oli päivänä muutamana, mutta lämmintä piisasi ajankohtaan nähden.
Väinökin sai olla ulkona.
Pari pisemmänpuoleista koivua tuli metsästä järjestettyä polttopuunmittaisiksi pölleiksi latoon.
Kyllä se vähän niskoissa tuntui. Oikealle ei pääkään kääntynyt eräänä päivänä.
No sain sen taltutettua ihan kipusalvalla.
Kaikenmoista touhua piisaa tässä syksyn mittaan.
Torstaiksi olen tilannut rokotusajan. Molemmat ajankohtaiset kyllä otan.
Muutama vuonna olen ottanut, näin vanhaksi tultua, vaikken kyllä ole sairastanut edes tavallisia flunssia, kun joskus kauan sitten ja hyvin harvoin silloinkaan.
Jokusen jouluostoksen olen tehnyt, suvun pienemmille.
Nyt pääsee jo rapun eteen autolla täälläkin, saivat putkihommat siihen malliin, ei tarvi raahata painavempia pakaaseja kauempaa, eikä kellarin kautta.
Väinö katseli ihmeekseen, kun ikkunan takana kaivinkoneen kauha heilui.
Iloa ja valoa toivottaen, näin pimeään aikaan kaikille.
Myös tälle Hil-lan ketjulle. - Sinullapa mielikuvitus lentää, no hyvä mielikuvitus on rikkaus.
Kissani ei tule kuollut hiiri hampaissaan tunkemaan viereeni.
Hiiri jää ulos ja kissa menee syömään Dental-naksuja, usein menee sitten unille.
Eikä meillä ole tapana mitään huulipusuja harrastaa. - On ihana. Kiva, että tykkäät tarinoistamme.😻
- Hil-laa tuumaili, miten mahtaa aikani kulua, vilkkaan kesän jäljiltä, täällä kerrostalossa.
Tässä tuo lipuaa, katsellen telkkua, lukien kirjoja, ristikoiden ratkominen suuri huvini.
Ostan aina niitä vaikeammasta päästä olevia lehtiä.
Aina sitä muutakin näpertelyä löytyy, joka päivälle ja tietysti kävelylenkki.
Onpa noita sukulaisreisujakin miltei joka kuukausi. Minun on helppo lähteä, kissa vaan koppaan ja menoksi.
Leikin siinä Väinön kanssa. Vetelin nauha, jonka päässä pari höyhentä.
Väinö meni selaisen vinon n. 30cm leveän pöydänjalan taa, jossa on pieni pyörä.
Alle jää joku 4cm väli lattiaan.
Heitin sen höyhenpään sen pyörän taa, aatellen, että sen on tultava pois pöydänjalan takaa, sen saadakseen.
Mitä vielä, salaman nopeasti, kissa työnsi tassunsa jalan alle, pyörän molemmin puolin ja naulitsi sen pyörään. Sitten piti toisella tassulla höyhenpäästä kiinni ja toisella tassulla tarttui nauhaan ja veti sen itselleen pöydänjalan ali.
Nopeasti kävi, hyvät on hoksottimet.
Aamusta lähdetään, vein jo vähän kasseja autoon. Samaan reisuun sisältyy 2-vuotispäivätkin.
Väinö saa sitten olla kotitilalla veljeni kanssa sen aikaa. No huomenna pääsee taas ulos ja koirakaverikin on paikalla. - Jospa se onkin niin, että täällä vain erittyy ihmisillä noita ´´onnellisuushormoneja´´ enemmän, kuin muilla.
Kun silitän kissaa, niin oksitosiinia alkaa erittyä.
Hyviä tekoja viljelemällä saa mielihyvähormoonit (yht.4 ) hyrräileen. - Kaupungin työntekijät tuossa kulkevat pitkin nurmikoita niiden kanssa.
Näin mainoksen, että oli sellainenkin vehje keksitty, kun akkulumilapio. - Tuon määritelmän ulkopuolelta; viha voi kohdistua,vaikkapa johonkin paikkaan., josta on huonoja muistoja.
On myös ihmisiä, jotka vihaavat kaikkea, ilman tarkempaa kohdetta.
Siinä useinmiten lienee syynä, jokin suuresti katkeroittanut elämäntapahtuma.
Joku vihaa hämähäkkejä suorastaan inhoaa.
Ihminen myös ilmaisee vihaavansa tekoa, ei tekijää sinänsä.