- Kiitos linkistä, ehkä se olisi kannattanut laittaa tänne jo etukäteen.
- Niinpä.
Olemme täällä piirtämässä kuvaa tämän hetken todellisuudesta. Ymmärrän, että äänien kirjo tarvitaan, tarvitaan myös paikka katkeruudelle, syytöksille ja äärimmäsillekin tulkinnoille. Jos kokonaisuus pysyy moniäänisenä, sieltä kyllä nousevat ne parhaiten eteenpäin vievät ajatusmallit esille.
Sen sijaan moniäänisyyden estäminen on yhteinen tappio. Ja tätä tappiota on nyt tehty. - Suomi24: "Mitä sinä olet mieltä tämän hetkisestä keskustelukulttuurista?"
Eri paikoissa on erilaiset keskustelukulttuurit. Eri ikäiset keskustelevat eri tavoin.
Kenties iso osa ongelmista anonyymeillä palstoilla liittyy siihen, ettemme tiedä, minkä ikäisen ihmisen kanssa keskustelemme.
Enemmän kuin keskustelun ylilyönnit, harmittaa asiallisten kommenttien sensurointi, keskustelun vaikeuttaminen ja avoimen puheen syyttäminen vihapuheeksi.
Trolleja tuntuu liikkuvan aika lailla. Mikä kutsuu ja suosii heitä? - Joskus yhteisölle vaikeita asioita on nostettava esiin somen kautta ja sääntöjä venyttäen.
Esimerkiksi isosisko kirjoitti someen pikkuveljeensä kohdistuneesta pahoinpitelystä koulussa. Aluksi poliisikin paheksui. Mutta syntyi tarpeellinen keskustelu. Kiusaaminen ja väkivalta oli koulussa erottamatta, koulun ja kunnan tasolla käytännöt oli hiomatta, uhrille kohtuuton taakka, syylliset ilman rangaistusta/apua.
Parempi avoin keskustelu kuin pelokas vaikeneminen. - Jos joku rahvaasta käyttäytyykin epäempaattisesti, suurin osa haluaa olla lisäämättä kenenkään taakkoja.
Onko eliitti koskaan pystynyt/halunnut asettua rahvaan asemaan?
Miksi rahvaan pitäisi olla loputtoman empaattinen eliitin suhteen?
Missä ovat ne, jotka vaikuttavat rahvaan elämään aivan konkreettisesti? Tulevatko nettiin keskustelemaan ja kuulemaan palautetta? - Espanjaahan juuri monet suomalaisetkin haluaisivat ruotsin sijaan lukea!
Miksi espanja ei saisi olla rikkaus täällä? Miksi pitää pakottaa turhaa ruotsia? - Empatia kasvaa yhteisössä - jos keskustelukaverit vaihtuvat eikä kasvoja näy, sellaista perinteistä empatiaa on vaikea tavoittaa sen paremmin toisia keskustelijoita kuin keskustelun kohteena olevia julkisuuden henkilöitäkään kohtaan.
Voiko epäempaattisten viestien katveessa kehittää ajatteluaan?
Mitä voitetaan ja mitä hävitään? - Ehkä jatkamme torstaina. En todellakaan yritä tahallani ymmärtää sinua väärin. Minusta on aika hurjaa, ettet itse näe vihapuhe-sanassa mitään ongelmallista.
- Itsellä pitäisi olla mahdollisuus poistaa viestejä jälkikäteen kommentilla "sori, mopo lähti käsistä".
Vielä ei ole minusta ilmassa mitään sellaista, minkä vuoksi pitäisi luopua vapaasta keskustelusta.
Voi olla, että jatkossa moderaattoreita on enemmän, mutta onhan se ihan tolkuttoman tylsä homma ;) - Rikokset pystytään sanallisesti yksilöimään. Siksi esim. kunnianloukkaus tai uhkailu ovat hyviä, kuvaavia sanoja.
Sateenvarjona vihapuhe ei ole minusta hyvä sana, koska se, minkä koemme vihapuheena intuitiivisesti, vaihtelee yksilöstä toiseen.
Mitä kauempana ollaan konkretiasta, sitä helpompi on käyttää epämääräistä sanastoa sensuurin perusteena. - Hyvin kirjoitettu:
"Vallankäytön tapauksessa kyse on vallankäytön kohteen voimattomuudesta.Kun vallankäyttäjä käyttää valtaa ,kansalaisella ei ole mitään mahdollisuuksia puolustautua. Silloin vallankäytön kohteena olevan kansalaisen turhautuneisuus purkautuu vallankäytön edessä voimattoman,nöyryytetyn kansalaisen primitiivireaktiona ---"
Miten tätä kuviota voisi purkaa? - Ihan mahdollista.
Tosin tuo ei ole ihan koko totuus, ettei julkkiksilla olisi mitään valtaa muihin. Esimerkiksi nuorten kehon kuvan ongelmat ovat lisääntyneet. Taustalla on myös tämä kulttuuri, jossa jo ennestään kauniit julkkikset täyspäiväisesti ja isolla rahalla kohentelevat itseään ja otattavat kuvia, joissa ollaan kaukana todellisuudesta.
Kuka käyttää nuoriin valtaa tämän ulkonäköbisneksen kautta? - Ehkä koemme ehkä emme ;)
Nyt on kyse sanaston määrittelystä - ja siitä, miksi halutaan uutta sanastoa, jos vanhakin toimisi - yleensä silloin kuitenkin on jotain, mitä tulee lisää tai mitä karsitaan. Tämä on hyvä pohtia loppuun asti. - Kaksinaismoralismia keskustelualustalta?
- Ulkonäköherjat ovat tietysti olleet aina olemassa, mutta liittyykö niiden lisääntyminen samaan, mihin liittyy poliitikkojen kauneusleikkaukset, esiintymistaitokurssit ja henkilöbrändäys?
Mitä ulkonäkö kertoo meistä? Mitä kertoo se, miten arvostelemme muitten ulkonäköä? - Siksi minusta anonyymi kommentointi pitää sallia - asiantuntija osaa perustella vakuuttavasti ja vaikuttaa muihin asiaa pohtiviin, vaikkei laittaisikaan nimeään alle.
- Keittiöt ja kahvitauot ovat olleet loputtoman juoruilun näyttömöitä. Juoruilu taitaa kuulua kaikkiin kulttuureihin. Moni meistä juo kahviaan nyt yksin, netti ottaa tuon kotoisen juoruilun näyttämön paikan. Eihän se kaunista ole ja tekstit säilyvät pitkään.
Netissä emme näe toisiamme. Älyttömän viestin takana saattaa olla kaksitoistavuotias oman itsensä kanssa kamppaileva tai kahdeksankymppinen katkeroitunut ja dementoituva tai nelikymppinen trolli.
Yritin joskus vuonna nolla ohjailla jotakin keskustelua vetoamalla muitten parempiin puoliin - eihän siitä tullut mitään, koska osalla oli ihan oma mt-prosessi menossa.
Ohjeita siihen, miten voi suojautua, kaivataan. - Jos vihapuhe = kunnianloukkaukset laittomat uhkaukset, miksi käyttää sanaa vihapuhe?
Nuo kaksi termiähän ovat tuttuja ja hyvin kuvaavia lakitermejä. - Ulkonäköherjat ovat tosiaan yleistyneet.
Mihin tämä liittyy? - Ok. Minusta on parempi puhua kunnianloukkauksista kuin vihapuheesta.
Huorittelu ei ole oikein, se on kunnianloukkaus. Siihen varmasti pystyvät myös moderaattorit puuttumaan.
Sen sijaan vihapuhe on niin lavea käsite, että ollaan äkkiä mielivaltaisen sensuurin puolella, jos vain ohjeistetaan, ettei vihapuhetta sallita.