- Tässä tulee jälleen kysymykseen limes ja tangentti. Saat kirjoittaa niitä nollia loputtomasti eli äärettömän määrän. Silloin matemaattisesti on kysymyksessä 90 asteen kulma.
- Ei Venuskaan ole aina maasta katsoen auringon länsipuolella.
- Ei ole. Jos on, voinet VIHDOINKIN kerto, että mitä tähtiä tai tähdistöjä siellä länsipuolella on!
- Olen sellaisia taskukelloja nähnyt. Mutta minuutithan siinä ovat samansuuruisia (60 kierroksessa), joten en ymmärrä, että mitä tarkoitat.
- Nykyisin ei mihinkään, koska nykyään on kunnollisia paristokäyttöisiä lamppuja, jotka eivät aiheuta minkäänlaista polkemisvastusta minkään muun kuin aerodynamiikkansa osalta;-)
Mutta jos käytetään dynamoa, riippuu dynamosta. Niitä on ainakin kolmea sorttia. Jos kyseessä on nykyajan napadynamo, joka on osa etupyörää, sen on mitoitettu pyörän mukaan. Jos se sijaitsisi takapyörässä (en ole nähnyt), se olisi mitoitettu takapyörän halkaisijan mukaan. Napadynamo aiheuttaa suhteellisen pienen polkemisvastuksen.
Jos käytetään dynamon (tietääkseni) vanhinta mallia, jollaista minäkin nuorena käytin, ja joka ottaa kierroksensa kumin sivusta, silloin on kysymys renkaan kehänopeudesta, joka on renkaan ulkokehällä täsmälleen sama renkaan koosta riippumatta, siis sama sillä hirveän isolla eturenkaalla kuin pienellä takarenkaallakin. Käytännössä dynamo ei tietenkään ota kierroksia renkaan uloimmasta kohdasta vaan sivusta, joten pieni takarengas saa dynamon pyörimään jonkin verran nopeammin kuin iso eturengas. Dynamon suurempi kierrosnopeus saa lampun palamaan herkemmin ja kirkkaammin jo alemmissa nopeuksissa, mutta toisaalta aiheuttaa suuremman polkemisvastuksen. Kumpi sitten on tavoiteltavampaa?
Koulumatkani oppikouluun sisälsi myös pitkähkön linja-automatkan, joten tuli pimeää ajoa pikkutiellä kotoa maantien varteen pysäkille, koska piti lähteä aikaisin ja paluumatkallakin oli syksyllä ja talvella pimeää. Aluksi minulla ei ollut mitään valoa, joten menosuunta oli autonrenkaiden tekemien urien tuntuman varassa. Usein myös tähtien valo heijastui aavistuksen verran kosteasta tai jäisestä tien pinnasta paljastaen ajouran. Muutenkin tuli lapsena katseltua tähtiä ja Pohjantähti oli tietenkin aina samassa suunnassa. Toki pyöräilyyn se tieto ei auttanut.
Sittemmin ryhdyin laittelemaan valoja. Kerran kiinnitin dynamon jotenkin huonosti, koska kesken ajon se meni pinnojen väliin, jolloin pyörä pysähtyi välittömästi, mutta minä en, vaan lensin yli ja pyörä tuli päälleni. Ajoin siis itseni yli pyörällä.
Kolmas tuntemani dynamotyyppi on keskiön tuntumassa oleva ulkoinen dynamo, ei siis kiinteä napadynamo. Siinä vanhanajan isoetupyöräisessä polkupyörässä sellaiselle dynamolle tulee selvästi suurempi nopeus pienen takapyörän yhteydessä. Mutta taas tulee se sama kysymys, että jos kyseinen dynamo on tarkoitettu nykyajan pyörään, vanhanajan polkupyörän etupyörän yhteyteen kiinnitettynä se ei pyörisi riittävän nopeasti ja takapyörään kiinnitettynä se pyörisi liian nopeasti aiheuttaen turhaa polkemisvastusta ja jos ei olisi tehorjoitinta, se polttaisi vanhanajan hehkulangan helposti. Mutta jos olisi olemassa kyseisen kaltainen dynamo, joka olisi tarkoitettu vanhanajan pyörään, se olisi mitoitettu sille pyörälle, kumpaan se olisi tarkoittetu kiinnitettäväksi.
Sinulla lienee yksinkertaisepi vastaus omaan kysymykseesi? - Kyllä minä ymmärrän kellonaikojen muutokset. Niistä ei ollut kysymys.
- Sinä sekoilet, että Linnunrata on näkyvissä ja Linnunrataa emme näe;-)
- Nyt sentään myönnät, että kulma on ainakin jokseenkin 90 astetta.
- Entä jos olisi tasamaalla?
- Läntistä tähtitaivasta ei ole olemassakaan muutoin kuin ajallisesti määritetynä. Tiettyyn kellonaikaan tietyt tähdet näyttävät olevan lännessä.
- Vinoudella ei ole mitään merkitystä, kunhan viiva menee ympyrän keskipisteen kautta.
- Mutta alkukielessä puhutaan myös mm. maan kulmista ja väitetään, että korkealta vuorelta voi nähdä koko maan. Ei voi olla pallo.
- Kuun radan korkeusvaihtelut johtuvat samasta asiasta kuin auringon radan korkeusvaihtelut eli siitä, että maapallon akseli on kallellaan maan ratatasoon nähden.
- En ole sanonut ruskean värin tulevan iholle auringosta.
- Ei liiku, koska se on maapallon akselin jatkeella.
- Miljoonannen kerran: Tähtien näkyvyydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että missä ne sijaitsevat!
Nyt myönnät, että vaihtuu kellonaikojen mukaan. Silloinhan mitään pysyvää läntistä tähtitaivasta ei ole olemassakaan. - Maalla on itäinen ja läntinen pallonpuolisko. Jos tarkoitat läntisellä tähtitaivaala sitä mikä on läntisen pallonpuoliskon yllä, se vaihtuu 12 tunnissa. Jos tarkoitat läntisellä tähtitaivaalla sitä, minkä näemme lännen puolella, vaikka olisimme itse itäisellä pallonpuoliskolla (kuten Suomessa olemme), sekin vaihtuu 12 tunnissa. Tosin mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän vaihtuu, koska pohjoisnavallahan tähtitaivas ei vaihdu ollenkaan ja sieltä eteään tullessa aina enemmän ja enemmän, kunnes päiväntasaajalla vaihtuu kokonaan.
- Muutit mielesi, koska nyt myöntänet, että pysyvää läntisä tähtitaivasta ei olekaan. Mutta siinä olet väärässä, että Pohjantähden asema maahan muuttuisi lyhyellä aikavälillä.
- Vastasit kolmella sanalla, vaikka pyysin vain yhtä. Mutta vastauksesi on tulkittavissa niin, että luulet auringon valon sisältävän D-vitamiinia.
- Ei professori ole tyhmä vaan sinä, joka et ymmärrä lukemaasi.