- Tartteeko näitä ottaa noin kirjaimellisesti... Kaivetaan pois niin paljon maata kuin on tarvis, tietenkin. Mainitsin tuon eloperäisen vain siksi, että se joudutaan kaivamaan pois joka tapauksessa, oli perustamistapa mikä hyvänsä. Eloperäinen maa-aines ei toisekseen ole sama asia kuin ruokamulta. Se voi olla mitä vain eloperäistä tai eloperäistä ainesta sisältävää muuta maa-ainesta kallion päällä olevasta sammalesta suon kymmenmetriseen turvakerrokseen. Turvesuolle en kuitenkaan itse lähtisi rakentamaan enkä ketjussa kuvailtua rakennetta soveltamaan kallion päälle rakentamiseen.
- Tuo paalutuksen tarpe riippunee täysin maa-aineksesta, mutta noin yleisesti ottaen ei noilla massamäärillä pitäisi mitään ongelmaa tulla, sillä poistettava eloperäinen aines (500 mm oletus) painanee enemmän kuin tilalle tuleva kapillaarikatkosora, betoni ja Lecasora.
Pohjalaatan läpi maasta nousevan höyryn ajattelin poistuvaksi lattian läpi ilman varsinaista tuuletuksen tarvetta. Itse asiassa tuon eristevalintani taustalla oli ajatus, että maahan talon alle saisi tuupattua kesällä edullisella aurinkokeräinkentällä kerättyä lämpöä pohjalaattaan upotettua putkistoa pitkin ja vastaavasti lämmityskaudella lämpöä maasta lattiaan ja aina muulloinkin käyttöveden esilämmitykseen ( tuloilman esilämmitys). Tuolloin höyrynpaine olisi valtava, joten siksi saumaton yli rakennuksen alan ulottuva pohjalaatta. Tällä tavoin maata lämmittämällä irtoava höyry poistunee suurimmaksi osaksi talon kiertäen Geosäkkien kautta ulos. Toki jonkinlaisen kermin voisi vetää laatan alle tai päälle, jolloin alapohja pysyisi kuivempana, vaan liekö tarpeen? - Seinällekin noita voi laittaa, vaikkapa asentaa uuteen taloon lautaverhoilun sijaan aurinkopaneeliverhoilun. Itse asiassa suurin tuotto saavutettaisiin rakentamalla talo lounais-koillissuuntaisesti ja päällystämällä lounais- ja kaakkoisseinät paneeleilla. Kun katosta tehdään matala aurinkopaneelien peittämä pulpettikatto, joka muodostaa talon ympärille pitkät räystäät, niin sähkön tuotto olisi suorastaan tajunnan räjäyttävää luokkaa (kesäaikaan). Suurin ongelma olisi talon tumma väri, se kun olisi useimmille liian eksoottinen. Ulkonäköä voisi elävöittää maalaamalla paneelien listat jollain kirkkaalla värillä. Huomaa: vesikattoa ei edullisin nykypaneelein voi korvata - vai voiko? Jos laittaisi paneelien väliin alumiinilistat, paneelien ja aluskatemuovin väliin 200 mm tuuletusrakoa ja reunoille tuulen ja jäähdytysilman läpäistävää jyrsijäverkkoa ja paneelia kannattavan rungon kokoaisi teräksestä. Mikä mahtanee olla pienin kaltevuus johon halpispaneelit saa asentaa?
- Kieltämättä olisin itsekin yllättynyt, sillä vaatisi sinällään yksinkertaisen säätöhärpäkkeen, jollaisen olemassaolosta en ole kuullut. Nojoo, enpä tarkistanut millaisia materiaalivahvuuksia käyttävätkään, mutta eivätköhän nuo useampia senttejä ole ja vesikiertoisina enemmän. Toisaalta, noissa taidetaan nykyään käyttää erilaisia tasoitemassoja(?) betonin sijaan, jolloin 50 mm tasoitteesta valettu laatta saattaa hyvinkin vastata lämmönjohtavuudeltaan 100 mm betonilaattaa. Tosin lämpövastukset taidetaan laittaa pinnan tuntumaan, joten eipä tuo ihan relevanttia ole... Unohtakaa. :)