- Windows 10 toimii nopeammin kuin Windows 7, joten jo pelkästään sen vuoksi kannattaa päivittää tuoreempaan versioon.
Tässäkin suhteessa Windowsin kehitys erottuu edukseen verrattuna Linuxiin, joka tuntuu vain hidastuvan kerneli kerneliltä. - Linuxista ei saada jokamummon käyttöjärjestelmää ennen kuin yhteensopivuus eri laitteiden kanssa saadaan kuntoon.
Kierrätysraudan hyödyntäminen on ideana loistava, mutta jos aikaa ja tupakkaa palaa hyötyihin nähden liikaa, niin käyttökelvottomaksihan laitteisto lopulta jää.
Ilmaisen it-tuen antaminen on harrastuksena hyvä, jos tukea ei hyödynnetä kaupallisissa tarkoituksissa. Mutta jatkuva säätäminen ja sudottelu saattaa alkaa haittaamaan myös muuta elämää. Ja Linuxin kanssahan sitä säätämistä riittää. - Valtaosalle tietokoneiden käyttäjistä on jokainen päivitys mysteeri. Mihin ehjä kone edes tarvitsee päivityksiä?
Windows on onneksi tässäkin asiassa Linuxia käyttäjäystävällisempi. Päivitykset asentuvat automaattisesti, eikä tarvitse kaivaa mitään salasanoja arkistojen kätköistä. - "Kun Windows 7 ilmestyi se tuki vain 128 megasia levyjä typerän virheen takia. Max muistin määräkin oli huvittava."
Hupinsa kullakin. 1980-luvulla 128 megainen levy oli melko suuri. Nykyään Windows tukee isompia muistimääriä mitä voidaan käytännössä emolevylle asentaa. - Ainakin linkki osoittaa humpuukilehteen, joten jutun voi jättää omaan arvoonsa.
Mahdollisen tuen loppuminen ei koske kuin korkeintaan yrityskäyttäjiä. Mummojen Windowsit ovat automaattisesti ajantasalla. - Ainoa hätä on haittaohjelmia kauppaavilla hämäräfirmoilla, joilta katoavat asiakkaat ilman jatkuvaa pelottelua. Huijaamiseksikin tuon voisi tulkita.
Saadanhan toki vitamiinipillereitäkin myydä laillisesti, joten kai hölmöjen hyväksikäyttö on sitten nyky-yhteiskunnassa sallittua. - Minulle eivät kuitenkaan mainoksiaan tuputa. Ehkä tietävät minun käyttävän jo heidän tuotteitaan?
- Vakoilu olisi Microsoftin loppu, koska yrityskäytössä tietoturvan on oltava kunnossa. Sen vuoksi koko vakoiluvouhotus on täydellistä huuhaata.
- Eipä ole mainoksia näkynyt. Taidat sotkea Microsoftin nyt johonkin toiseen organisaatioon.
- Miten päädyit tuhatkertaisuuteen? Windows on täysin turvallinen. Mikä on 1000 kertaa turvallisempi kuin täysin turvallinen? Jotain rajaa noihin liioitteluihinkin.
Chromebookin sovellustarjonta jää joka tapauksessa puutteelliseksi, vaikka siihen asentaisi Ubuntun. Windowsiin saa kaikki tärkeimmät pc-ohjelmat.
Surface Book on selvästi järkevämpi investointi, jos laitteen käyttö on pc-tietokoneen kaltaista. - Linux-käyttöjärjestelmät perustuvat Linux-kerneliin. Turha siitä asiasta on peistä vääntää. Käyttöjärjestelmä on paljon muutakin kuin pelkkä kernel.
- Android ei ole pc-tietokoneen käyttöjärjestelmä, vaan se on tarkoitettu teknisesti yksinkertaisempiin, kevyempiin ja yleensä ei-modulaarisiin mobiililaitteisiin.
Windows tunnistaa nykyään SSD:n automaattisesti. Siitä defragista ei tarvitse olla käyttäjän enää huolissaan.
Linuxista ja SSD:stä on vaikeampi sanoa, koska siitä on ainakin paljon tekstejä netissä. Ilmeisesti jotain ongelmaa on ollut, tuskin niitä tarinoita huvikseenkaan on kirjoiteltu. En ainakaan luottaisi sokeasti siihen, että SSD-asetukset olisivat Linuxilla automaattisesti kunnossa.
Miksi laitevalmistajat eivät ole kiinnostuneita tukemaan sitten Linux-käyttöjärjestelmää on taas toinen kysymys. Linuxin yleistymisen suurin ongelma on juuri yhteensopimattomuus. Komponenttien ostajan on vaikea etukäteen varmistua mikä toimii Linuxissa ja mikä ei. Windowsissa ei ole tätä ongelmaa. - En ole Windowsia miksikään avoimen lähdekoodin järjestelmäksi väittänytkään. Idealtaan Windows on samanlainen käyttöjärjestelmä kuin Linuxkin. Kernelit ovat vaan niissä erityyppiset. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.
- Muistaakseni vasta Windows 8 tunnisti jälkikäteen lisätyn SSD-levyn automaattisesti SSD-levyksi. Seiskaversiossa TRIM:n käyttöönotto piti tehdä manuaalisesti.
Linuxista en uskalla sanoa osaako se käsitellä edelleenkään SSD-levyjä oikein. Ainakin netissä on laajoja oppaita SSD:n oikeaoppiseen käyttöön Linux-ympäristössä. Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että automatiikka loistaa poissaolollaan.
Pc-laitteistossa sotket nyt mobiililaitteet pc-tietokoneisiin. Oikeissa pc-tietokoneissa Windows on yleisin käyttöjärjestelmä. Eikä Linux tule yleistymäänkään pc-maailmassa, jos oheislaitteiden tuki säilyy yhtä huonona kuin tällä hetkellä. - Niissä on vain vastaava vivahde-ero kuin eri Linux-käyttöjärjestelmissäkin. Eli käytännössä paketoitu mukaan toisenlaiset apuohjelmistot.
- Sama NT10.0:n Build 14393.rs1_release.161220-1747 näyttää olevan niin työpöytä kymppi kuin palvelin kymppi.
- Linuxin voi asentaa kokonaan myös ulkoiselle USB-asemalle. USB3-levyt alkavat olla jo riittävän nopeitakin. Ulkoista levyä käytettäessä Windows pysyy turvassa.
- Levyn fyysinen asentaminen on toinen juttu kuin sen oikeaoppinen käyttöönotto. Toimiihan se SSD-levy väärin käyttöönotettunakin, mutta ei kovin kauaa.
Windows on tunnistanut jo pitkään SSD-levyn automaattisesti oikein. Linuxista en ole varma osaako se sitä edelleenkään. Ainakin melko hankalia ohjeita on aiheen tiimoilta kirjoiteltu.
Syytön minä siihen olen, jos Linux-käyttöjärjestelmä ei toimi Windowsiin tarkoitetussa pc-laitteistossa. Saattaisihan Linux yleistyä myös pc-käytössä, jos sille saataisiin lisää rautayhteensopivuutta. Linuxin kehittämisessä voimavarat tulisi kohdistaa laiteajureiden kehitykseen. - Linux-kernel on vain yksi osa Linux-käyttöjärjestelmiä. Toki kernel on se tärkein yksittäinen komponentti, jonka päälle loput käyttöjärjestelmästä kasataan.
- Tietoja kerätään Windowsin ylläpitoa varten. Jos esimerkiksi joku laiteajuri ei toimi kunnolla, niin siitä saadaan tieto eteenpäin.