- Ehkä jossain päin Suomea evakot otettiin vastaan hyvin. Meillä päin (etelä-Pohjanmaa) ei.
Vaikka olin vasta lapsi, aistin kyllä sen varauksellisuuden ja kyräilyn mikä heihin kohdistui.
Jos "kantaväestö" oli jo valmiiksi ahtaalla sodanjälkeisessä Suomessa, evakoiden tulo ei tuota ahdinkoa vähentänyt, se tosiaan saattoi olla "heiltä pois" - ainakin alkuun.
En jaksa olla ihailematta evakoiden luonteen joustavuutta ja sitä keveyttä ja iloa mitä he menetyksistään huolimatta levittivät ympärilleen.
Täytyypä laittaa tuokin kirja "tilaukseen". Tätä lähihistoriaa käsitteleviä kaunokirjoja onkin nyt runsaasti tarjolla. Jospa ihmiset vain lukisivat niitä..)) Jättäisivät vaikka tämän somen vähemmälle. Onneksi sen koukuttavuudesta aletaan nyt puhumaan vähän isompaan ääneen
(vrt tutkija, "sometohtori"Suvi Uski).
Tämä toive ja kehotus koskee myös minua itseäni..))
Ruutuaikaa sopisi vähentää.
demeter1 - No voi, brinkkala ! Vai noin on päässyt käymään ? Mutta eikös me vähän siskoksia olla, eipä ihme jos meidät sekotetaan..))
En ole edes huomannut tuota, älä sinäkään ? Minäkin olen vähän vieraantunut kuviosta, "totuuskomissio" pitää niin kovaa kuria, ettei meikä oikein pärjää ja jos/kun täytyy koko ajan varoa sanomisiaan, olla kehumatta, yrittää olla tasapuolinen... niin eihän vanha sellaista jaksa..))
Ellei olisi Hil-laa ja muita kivoja kamuja täällä, siirtyisin täysipäiväisesti kirjojeni pariin ja onhan livessäkin tapahtumista niin paljon kuin sielu vain sietää...
Näillä nyt kuitenkin mennään, päivä kerrallaan, mukavaa syksyä sinne,
demeter1 - Aivan, Ano 15.11. Puolileikilläni minäkin aina näihin uusiin sanoihin/asioihin suhtaudun, mutta aikani kuluksi voin kokeilla..))
Onhan sanottu, että jos ihminen uskoo johonkin, hän voi käynnistää itsessään parantavan prosessin, parantaa itse itsensä. Kestääkö vaikutus, siitä ei taida olla näyttöä.
Tuo armollisuuskin on minusta sellainen asia, jota voi harjoitella..)) Ja sekin voi kai lieventyä pelkästään sillä, että alkaa kiinnittää asiaan huomiota... - Älähän huoli, aloittaja. Nyt on keksitty ja lanseerattu uusi "lääke" meille itseinhoisille: itsemyötätunto !..))
Vaikka lähes kaikki tässä ketjussa listatut ärsytyksen aiheet ovat tuttuja minullekin, yritän selvitä juuri tuon itsemyötätunnon turvin. Itsesääliksi kai sitä on tähän saakka kutsuttu ?
Minulle se on oikeastaan surua, kaikesta menetystä ja tietysti huolta tulevastakin ja tahdon uskoa, että jos/kun sitä jaksaa läpikäydä niin valoa voi löytyä tunnelin päästä, ainakin hetkeksi.
Tietysti on hyvä ajatella näin, jos/kun sattuu olemaan parempi päivä omalla kohdalla, mutta jospa tästä jäisi jotakin talteenkin ? ..))
Minusta on myös tosiasia, sitähän vastauksissa on sivuttukin, että maailma on muuttunut sellaiseksi, että meidän valmiudet eivät riitä toimimaan täällä. Digiosaamisemme ei koskaan tavoita sitä tasoa, mikä on niillä, jotka siihen maailmaan syntyvät ja jotka tuota osaamista arjessaan jatkuvasti käyttävät.
Ponnistelemaan me joudumme, kuka milläkin tavalla ja periaatteessa meillä on sittenkin pärjäämisen mahdollisuuksia enemmän kuin ennen - apuvälineitä arkeen,
tekoniveliä, silmälaseja, kuulolaitteita ja kehittynyt lääketiede apuna, ainakin teoriassa.
Näin tahdon ajatella ja muistuttaa itseäni näistä -tietäen, että lopulta kaikki on sittenkin "korkeemmas käressä" Tuntematoman Mäkilää lainatakseni...
Tsemppiä meille kaikille ! - Oikein Makriina !..)) Kuolema tekee meidät lopulta tasa-arvoisiksi. Ennen sitä meillä lienee "oikeus" spekuloida sen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi ?
Joissakin yhteyksissä on myös todettu, että sodissa ei ole voittajia eikä häviäjiä, kaikki ovat uhreja - tavalla tai toisella. - Samoilla linjoilla olen kuin Hil-la ja brinkkala. Arjen askareet kunniaan ! Komennan siis lähinnä itseäni, muilta askareet näyttävät sujuvan.
Kerhokaveri antoi minulle hyvän siivoojan yhteystiedot, mutta vielä en ole sopimusta tehnyt, kun pohdin , mitä hänellä teettäisin kun vielä pystyn perussiivouksen (minulle riittävän) tekemään.
Vaikka näitä kodin askareita monet väheksyvät, eivät pidä niitä maininnan arvoisina,
itse koen, että niissä toimimme oppi-isämme Martti Lutherin ohjeen mukaisesti: "vaikka maailmanloppu tulisi huomenna, istuta tänään omenapuu"..))
Vaikka lepopäivä on säädetty ja varmasti tarpeenkin välillä, ulkotöihin on syytä mennä, terveisiä vain Neeasalle ja muille niiden parissa askaroiville, kyllä se siitä. Tai sitten ei.
Yritän tehdä noita töitä ihan harrastuspohjalta, liikunnan ja ulkoilun merkeissä, isommat työt tekevät "palkolliset", nämä vaihtuvat avustajani, joita onneksemme sentään riittää.
Hyvää viikonloppua kaikille,
demeter1 - Kiva kun sanoit tuon, Ano 10.27..)) Kyllä lauma johtajan tarvitsee ja mitä hienovaraisemmin hän laumaa johtaa, sen paremmin karavaani kulkee... ))
- Minulta taitaa mennä Mielenterveyspäivä ohi, brinkkala, on mennyt monena vuonna kuten Kirjamessutkin.
Sinä taas näyt asettuneen hyvin uuteen ympäristöösi - kuten tapasi on..)) Sienimetsäänkin jo osasit mennä...Mulla taitaa jäädä vähälle sekin, mutta muutamasta herkkutatista sietää silti olla kiitollinen... - Sitähän minäkin, Makriina, tamperelaisittain..)) Koiviston kehotus mielessä, ainakin useimmiten....
- Jos on kyse esiintymisestä tila kuuluukin ottaa haltuun, siitä on olemassa
"hiljainen sopimus". Tuo mainittu kirja kertoo mielestäni siitä.
Meidän tasavertaisten ihmisten kesken tilan haltuunotto voi mielestäni olla jopa jossain väkivaltainen tapahtuma ja silloin on kyse haltuunottajan itsekorostuksesta, MINÄ on siinä pääroolissa ja ikäänkuin osaavampi ja tietävämpi kuin toiset ja sen vuoksi mielestään oikeutettu tilan hallintaan.
Sanna Marin oli mielestäni siinä roolissa, missa tila luontaisesti kuuluikin hänelle. Silti muistan, että häntäkin jossain yhteydessä moitittiin siitä, että hän "vei hapen" hallituksen muilta ministereiltä..))
demeter1 - Voi kauhistus ! Olenpas minä suulas tänään. Tällaisiä lörpöttelijöitä meistä "yksinäisistä" pahimmillaan tulee..))
- Juuri noin on minunkin jouluni hoitunut, Ano 10.32. Joulupukin tulo ja jouluateria - ei vaivaa jälkeläisille, kun jalan pääsen joulupöytään ja syön mitä tarjotaan...
demeter1 - Oikeassa olit Neeasa kun kannustit minua ulkotöihin: vievät voimia mutta myös antavat niitä.
Pari päivää olen heilunut kuin heinämies viikatteen kanssa. Kanadan piisku, vieraslaji, on ollut riesana siinä kuin lupiinikin - ja kurtturuusu.
En niistä kuvittele eroon pääseväni, pitäisi olla kaivuri apuna, mutta kunhan pysyvät pienellä alueella niin pakko niitä on sietää
Pensaiden ja kuusiaidan leikkuuseen tilasin puutarhurin, 75 euroa tunti ja sama tuntiveloitus matkasta ja leikkuujätteiden poisviennistä.
demeter1 - Samaa mieltä kanssasti, Ano 16.11. Elämyshakuisuus, "värikkyyden" arvostaminen merkitsee minulla aina sitä, että ihminen ei ole tyytyväinen itseensä tai vallitseviin oloihin, hänellä on tarve saada "enemmän".
Tuo asenne on mielestäni markkinatalouden meihin istuttama, ei siis mitenkään omaehtoinen eikä ainakaan harvinainen.
demeter1 - Päivää ! Pakko käydä toivottamassa brinkkala tervetulleeksi "pitkän" poissaolon jälkeen..))
On sinua kaivattu !
Ano 9.34 ehdottikin sinulle osuvaa nimimerkkiä: Valotar ! Kannatetaan ! iloa ja valoa toit taas tullessasi !
Rohkea ja viitseliäs olet kun tuosta noin vaan muutit "maisemaa".
Mutta jos saa olla omiaan lähellä, eikö se ole tänä päivänä jo lottovoitto ?
Kerrohan taas asettumisestasi ! Vaikka en enää mallia tohtisi ottaa, voihan sitä leikitellä ajatuksella: "entä jos.."". - Heh, kiitos Tellukka..)) Väärinymmärtäminen näkyy tulleen minulle tavaksi...
- Anteeksi, anteeksi, Ano 18.27. Minä kyllä ajattelen, että tässä iässä olisi luvallistakin sekoilla silloin tällöin, vai eikö ?
- No voi ! Tuhannesti anteeksi tuo moka, korppis. Luen ketjuja välillä huolimattomasti, kuten tätäkin - kun on vielä samanaikaisesti muuta käsillä.
Vähän tietysti ihmettelin suorasukaista kuvausta, mutta kiinnitin kai enempi huomiota vastauksiin, joista sain hyvää infoa.
Eikö tuon virheen voisi ajatella niinkin, että nimimerkkisi herätti huomioni, muut kirjoittajat jäivät varjoon ja niin ketjustakin tuli sinun nimeäsi kantava ? ,,))
Sanoisin silti tamperelaisittain: "Ei tehrä tästä ny numeroo"..))
Kiitos kanssakirjoittajille ymmärryksestä ja oikeasta tulkinnasta !
demeter1 - Oho ! Kiitos Hurskainen ! Lisäsit luottamustani robottihoitoon..))
Mutta "inhimillinenhän" sekin sitten on, jos/kun unohtaa jakaa lääkkeet välillä...
(Riittävän ) hyvää vointia sinulle !
demeter1 - Minun pojalla on ollut sitkeä kurkkukipu viikon verran. Kävi näyttämässä sitä terveyskeskuksessa mutta ei mitään hoitoa määrätty. Kurkkuun kurkistivat ja totesivat ettei ollut mitään vakavampaa, mutta ei se nyt kiva ole tautia potea kun pitäisi puhuakin työssään..))
Suolavedellä kurlaaminen on ainakin itselleni ollut pätevä konsti selättää pienet kurkkukivut.
Paranemista sinulle, Ano 17.42. Sama oire, kurkkukipu ilman muita oireita oli myös miniällä mutta meni nopeasti ohi. Olisiko liikkeellä ?