- Epätoivoista tosiasioiden kiistämistä ja niiden paineessa kiemurtelua. Olisi paras jo tunnustaa, että on tullut elettyä harhassa. Ottaakaan uusi ja kestävämpi suunta elämässänne.
- Laserhan on valoa. Tuntuisi siis, että ilmakehä vaikuttaa lasersäteen suuntaan samoin kuin muuhunkin valoon. Mutta en tiedä.
- Kuka muuten luottaa "Kalifornian tyttöihin ja poikiin" näissä maan/merenpinnan asioissa? Eivätkös he ole jatkuvasti pilvessä?
- Noita pitempiä reittejä ei siis kannata käyttää koko matkaa, vaan matkustajat lentävät vain jonkin osan reitistä. Koko kierros pohjoisen kautta veisi tosiaan paljon aikaa ja tulisi kalliiksi. Parempi lentää suoraan Intian valtameren yli.
- Johannesburg onkin juuri Etelä-Afrikassa, joten kyseisellä yhtiöllä on etulyöntiasema. Ja lentojen vähyys kertoo siitä, että reitille ei ole paljon kysyntää. Kaiketi vihjailet, että tässä on kysymys huijauksesta eli olemattomasta reitistä...
- No niin, itään lennettäessä saavutaan perille seuraavana päivänä 15 tuntia myöhemmin ja länteen lennettäessä seuraavana päivänä kuusi tuntia myöhemmin. Tiedot löytyvät lennon tunnuksen (SA280/281) perusteella täältä: https://www.flightstats.com
- Lentotutkapalvelut täällä:
https://www.flightradar.fi/ - Vai miten nuo kellonaikojen mukaiset lentoajat (päivämääräkin huomioiden)? Mutta nehän eivät tässä merkitse mitään, merkitsee vain se, että on suora lentoyhteys Etelä-Afrikasta Australiaan ja että lentomatka on pallokartan mukainen..
- Jälkimmäiseen tapaukseen linkki https://www.flightradar24.com/data/flights/sa281/#1e59ba82
- Tässä https://www.flightradar24.com/data/flights/sa280/#1e5a5007 puhutaan vain 8 325 kilometrin välimatkasta Johannesburg-Perth. Todellinen lentoaika siihen sopivasti noin yhdeksän tuntia (aikavyöhyke-eron vuoksi kellonajassa siirrytään vain kolmisen tuntia).
Päinvastoin mennyt vähän enemmän aikaa ja kellonajassa 17 tuntia.
(Lisätiedot jo toteutuneista lennoista saa klikkaamalla >PLAY) - Jos amiraali Byrd ei ollut sekopää, niin seuraavaksi todennäköisimmät selitykset ovat väärä paikka tai väärennykset.
- Eikö löytynyt pyrkijöiden raportteja, valokuvia ja videoita vastaanottavista sotajoukoista?
- Estämisesta on varmaan videoita YouTubessa?
- Ei aivan noin, sillä näkyy samaakin taivasta, riippuen pimeän ajan pituudesta.
- Kuu on sitä paitsi niin pieni, että siihen osuu Auringon lähettämää energiaa vain noin 1/14 siitä mitä Maahan. Tosin suhdetta vähän tasoittaa se, että maa heijastaa suuremman osan saamastaan säteilystä takaisin avaruuteen (albedo).
- Ja tuo Kuun "kylmäsäteily" on niitä jonkun älyttömän keksimiä ja levittämiä juttuja.
- Aloittaja ei huomaa sitä, että Kuu ei suinkaan lähetä kaikkea saamaansa aurinkoenergiaa juuri tänne Maahan. Suuri osa jää sinne "kuuperään" ja pääosa hajautuu ympäri maailmankaikkeutta. Täydenkuunkin aikaan Kuun saamasta lämpösäteilystä osuu Maahan ehkä noin 1/5 000, jos jotakin pitää sanoa. Sellainen määrä tuota välillistä aurinkoenergiaa ei suinkaan paljon meitä lämmitä.
Täydenkuunkin valovoima Maassa on luokkaa 1/500 000 auringon valovoimasta. Olisiko lämpösäteily samaa luokkaa? - Aloittaja kyllä näkyy ajattelevan muuta kuin mistä tässä on ollut puhe, litteän maan oppeja. Vastataanpa siis hänelle:
Auringon valo sujahtaa yöaikaan ohitsemme. Se voi valaista meitä vain heijastumalla Kuusta ja planeetoista. Auringon suuri etäisyys estää sitä valaisemasta edes ilmakehän kautta, jos se on vastakkaisella puolella maapalloa - Jos tähdet olisivat tiheässä, niin joka tapauksessa ainakin osa taivaasta loistaisi häikäisevän kirkkaana. Mutta tähdet ja niiden muodostamat galaksit ovat kokoonsa nähden liian kaukana toisiinsa. Ne eivät suinkaan ole niin "suuria" kuin taivaalla näkyy. Ilmakehä ja silmämme ovat laajentaneet ne ja samalla himmentäneet. Todellisuudessa tähdet ovat keskimäärin yhtä kirkkaita kuin oma aurinkomme, niin myös nuo pienet tähtipisteet, kunnes ilmakehämme hämärtää niiden kirkkauden ja muodon. Niin pieniä pisteitä lienee avaruudessa (ja Kuussa) vaikea havaita, niiden kirkkaudesta huolimatta. Lähimmän Aurinkokuntamme ulkopuolisen (etäisyys noin neljä valovuotta) tähden todellinen läpimitta vastaa suunnilleen milliä 30 kilometrin päässä. Entä kun etäisyys on miljardeja kertaa suurempi?
- Tähdet ovat harvassa. Tarvittaisiin n. 200 000 Aurinkoa peittämään koko taivaanpallomme kirkkaudellaan. Käytännössä paljon enemmän, sillä pyöreät kappaleet peittäisivät paljolti toisiaan eivätkä taivasta.
Seuraavaksi lähimpää tähteä tarvittaisiin suuruusluokkaa 12 000 000 000 000 000 kappaletta.
Koko maailmankaikkeuden tähdet ja yleensä valo riittää valaisemaan kuuttomana yönä vain hiukkasen taivastamme. Osaksi syynä ovat varjostavat pölypilvet avaruudessa.