- Jos olet mielestäsi löytänyt ko. KR 33/38 mainitsemistasi kohdista jotakin virheellistä, niin voisitko perustella yksityiskohtaisesti?
Voimia Sinulle myös. - Yhden irrallisen Raamatun kohdan perusteella ei pidä tehdä johtopäätöksiä Raamatun evankeliumin sanomasta.
Mutta jos vertaillaan tuota yksittäistä Roomalaiskirjeen kohtaa KR 33/38 sekä Biblian tekstiin, niin en ainakaan itse löydä niistä mitään muuta eroa kuin että jälkimmäisen ilmaisu on luontevampi.
Biblia 1776
13 Sillä ei ne ole Jumalan edessä vanhurskaat, jotka lain kuulevat; mutta ne, jotka lain töillänsä täyttävät, ne pitää vanhurskaaksi tuleman.
KR 33/38
13 sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan - En ymmärrä vastaustasi. Kerro hieman selkeämmin mitä tarkoitat.
- Emme me vihantunteillemme kuitenkaan mitään mahda. Niiden kurissa pysymiseen pystymme toki vaikuttamaan.
Näin Martti kirjoittaa vihasta ym. sellaisesta:
"Munkkina ollessani minä olin sitä mieltä, että autuuteni oli mennyttä kalua heti paikalla kun vain tunsin lihallista aistinhimoa, toisin sanoen pahaa viettiä, hekumaa, kiukkua, vihaa, kateutta yms jotakuta veljeä kohtaan. Minä yritin monenmoista. Kävin ripillä joka päivä. Mutta en päässyt puusta pitempään. Lihan himo yhä vain uusiutui. Sen vuoksi en päässyt rauhaan, vaan alati kidutin itseäni näin ajatellen: Teit tämän synnin ja tuon. Olet kateuden ja kärsimättömyyden kahleissa. Turhaan siis olet liittynyt pyhään munkistoon. Mitättömiä ovat kaikki hyvät tekosi. Jos minä silloin olisin ymmärtänyt nämä Paavalin lausumat: Liha himoitsee Henkeä vastaan, nämä ovat nimittäin toisiaan vastaan. En siinä määrin olisi itseäni murehduttanut. Vaan minä olisin ajatellut, niinkuin tätä nykyä ajattelen: Martti, et ole kokonaan vailla syntiä, koska sinulla vielä on liha. Ja siis tunnet sen taistelua, älä silti ole epätoivoinen, vaan taistele, jottet täyttäisi sen himoa. Silloin et ole lain alainen. Muistan kuinka Staupitzin oli tapana sanoa: "Olen varmaankin tuhannen kertaa luvannut Jumalalle tulla paremmaksi. Mutta lupaustani en ole milloinkaan pitänyt. Tästä lähtien en mene lupaamaan tuommoista, koska olen aivan varma siitä, että lupaustani en saa täytetyksi. Ellei Jumala ole minulle leppyinen ja laupias Kristuksen tähden ja ellei hän suo minulle toivomaani onnellista hetkeä silloin, kun minun on muutettava tästä kurjasta elämästä, minä en saata lupauksineni enkä hyvine tekoineni hänen edessään pysyä". - Kirjoituksessa kohta "koska jokainen olemme toisillemme eriseuraa" herätti kysymyksen, että onkohan asia ymmärretty oikein. Ehkä olemme kuitenkin samaa mieltä siitä, että eriseuraisuus on Raamatun vastaista opetusta ja termiä pitäisi käyttää harkitusti.
- Esikoislestadiolaisten saarnoissa puhutaan usein kierrellen ja kaarrellen.
Mutta kyllä jälkimmäisestä puheesta pääsee siihen käsitykseen, että on vain yksi seurakunta (esikoislestadiolaiset) joille on jätetty Taivaan valtakunnan avaimet. Ei kuulosta Raamatun, eikä Lutherin opin mukaiselta. - Et näytä tietävän mitä Raamatun tarkoittama termi "eriseura" tarkoittaa.
- Aloittaja kirjoittaa, että esikoissaarnaja on sanonut saarnassaan näin:
” pyrimme saamaan omiin tilaisuuksiimme miespapit. Emme kuitenkaan sido omiatuntoja siitä jos yksittäiset ihmiset haluavat käydä naispappejakin kuuntelemassa.”
Ei tämä tarkoita sitä, että Esikoiset ry olisi periaatteessa hyväksymässä naispappeuden.
Miten perustelet sen, että naispapin kuunteleminen olisi Raamatun vastaista.
Monet esikoislestadiolaisetkin ovat käyneet esimerkiksi jouluaaton hartauksissa, missä puhujana on ollut naispappi. Toimivatko he mielestäsi raamatun vastaisesti ja pitäisikö hartauksissa käynnit julistaa sopimattomiksi?
Se on totta, että ihminen on vain ihminen, eikä pysty elämään lasikaapissa, vaikka esikoislestadiolaiset sitä yrittävätkin. - Samassa asemassa Esikoisten kanssa ovat Esikoislestadiolaiset jotka esittävät olevansa EVL-kirkon herätysliike.
- Tässä osa erään minua oppineemman henkilön kirjoitusta aiheesta:
"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:18-20.
Lähetyskäsky sisältää kastekäskyn. Kastekäskyä ei saa käsittää lähetyskäskystä irralliseksi säädökseksi. Lähetyskäskyä ei ole ilman kastekäskyä ja päinvastoin. Ylläoleva lähetyskäsky sisältää käskyn lasten kastamisesta ja on lapsikasteopin sijaintipaikka (sedes doctrinae). Lapsikaste perustuu tähän selvään Raamatun sanaan: "Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä...” Jeesus käski kastamaan "kaikkia kansoja". Heihin kuuluvat lapsetkin. Lapsetonta kansaa ei ole.
Jeesus ei aseta mitään ikärajaa, jolloin vasta lapsia saisi kastaa. Muualtakaan Raamatusta ei löydy sellaista, ei edes viittausta. Uudestikastajat etsivät Raamatusta erityistä käskyä lastenkasteesta. Heille ei riitä Jeesuksen yleinen kaikkia koskeva käsky. He menettelevät rengin tavoin, joka jätti tärkeän osan kyntämättä, vaikka isäntä oli käskenyt kyntää koko vainion.
Varsin huomattava osa ihmisistä on kuollut pieninä ja kuolee yhä lapsikuolleisuuden laskemisesta huolimatta. Jos näitä pieniä ei saisi kastaa, he olisivat jääneet kokonaan Jeesuksen lähetyskäskyn ulkopuolelle. Jeesus ei kuitenkaan rajoittanut lähetystyötä aikuisiin eikä estänyt lapsia tulemasta tykönsä. Hän päinvastoin sanoi estelijöille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni!” (Mark. 10:14). Lähetyskäskyn sanamuoto on aivan yleinen. Jeesus ei mainitse siinä - Pitääkö ihmisellä olla tietty älykkyysosamäärä ennen kuin hänelle voi antaa ja ennen kuin hän voi ottaa vastaan kasteen itselleen. Entä sitten vammaiset tai muuten rajoittuneet?
Kyllä ihminen elämässään joutuu tekemään monenlaisia valintoja uskon asioissa eikä kaste lopulta myöhemmällä iällä ratkaise hänen ikuisuuskysymystään olisi se annettu millaiselle, tai minkä ikäiselle henkilölle tahansa.
Perustava ero helluntalaisuudessa ja luterilaisuudessa on siinä, että em. se on ihmisteko ja jm. lahjana saatu.
Hellareilla ja monilla Lestadiolaishaaroilla on yhdenkaltaisuuksia siinä, että lapsikastetta väheksytään, mutta tärkeämpi on itsensä uudesti synnyttäminen aikuisena omien koettelemustensa kautta.
Tottahan parannusta tarvitaan jos ja kun on eksynyt tieltä, mutta kyllä yksi kaste on riittävä. - Minun käsitykseni on, että kaste on pätevä, tehtiin se sitten minkä ikäiselle ihmiselle tahansa. Raamattu ei kiellä missään kohdassa kastamasta lapsia ja Raamatun mukaan tuolloin kastettiin kokonaisia perhekuntia eikä lasten kastamattomuudesta mainita mitään.
Kaste saadaan lahjana. Pelkkä kaste ei vie kadotukseen tehtiin se minkä ikäiselle tahansa. Yksin usko pelastaa ja epäusko vie kadotukseen.
Jos sanajärjestys lauseessa olisi noin merkittävä kuin halutaan ymmärtää, niin miten ymmärrät seuraavan lauseen;
"menkää saunaan ja uimaan". Onko lauseen mukaan mielestäsi ehdottomasti mentävä ensin saunaan ja sitten uimaan. - Lapsikastetta yritetään vapaissa suunnissa mitätöidä sanajärjestyksen perusteella; joka uskoo ja kastetaan....jne...
Mm. edelliseen vedoten kaste otetaan itse vastaan sitten kun usko on saatu, eli ymmärtävänä aikuisena vasta. Eli kaste on silloin ihmisteko.
Sanajärjestyksellä ei ole merkitystä ja em. kohdan mukaan se joka ei usko tuomitaan kadotukseen.
Lähetyskäskyn mukaan sanajärjestys on toinen ja siinä käsketään kastaa ja opettaa;
Jeesus käski kastaa: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa." (Matt 28:19-20). - Oletko sitä mieltä, että mitään uskonnollisia yhteisöjä tai seurakuntia ei tarvita, vaan kaikki puuhastelevat Raamatun ääressä oman ymmärryksensä mukaan?
Vai kuulutko itse johonkin hengelliseen yhteisöön? - Minä kirjoitin, että JOS siitä tehdään autuuden ehto....
- Pönttökierrokset ovat esikoislestadiolaisten ja mahdollisesti joidenkin pienempien lestadiolaisten herätysliikkeiden tapa. Ei siinä sinänsä mitään väärää ole, mutta jos siitä tehdään autuuden ehto ja se menee ehtoollisen edelle, niin ollaan harhapoluilla. Muissa yhteisöissä on käytäntönä, ja varmasti riittävä tapa on kun synninpäästön julistaa tilaisuudessa saarnannut tai ehtoollisen asetussanat lausunut henkilö kaikille yhteisesti.
Eikö se ole jalkojen pesua kun kaikille julistetaan synninpäästö yhteisesti?
Eikö siinä toteudu Raamatun sanoma?
Synninpäästön vastaanottaja joko ottaa julistuksen vastaan tai sitten ei.
Olen kuullut, että esikoislestadiolaisuudessa olisi määritelty jossakin yhteydessä, että vähintään yksi pönttökierros vuodessa olisi tehtävä? - Pönttökierrokset ovat aidoimmillaan ihan ok, mutta oletteko te koskaan havainneet piirteitä tiettyä saarnaajasetää kohtaan osoitetuista kannatuskierroksista?
- Juuri näin kuten sanoit, eli opin epäkohtien kritisointi on kiellettyä hyllyttämisen uhalla.
- Kirjoitit yleistäen asian mm. näin:
"Teidän epäuskoisten voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta ymmärtää että herätyksessä ja herätysliikkeessä on kyse uskoontulemisesta ja uskon löytymisestä"
Jos näin aina olisi, tai olisi edes usein, niin miten selität sen, että melkein kaikki herätysliikkeet pitävät muita eriseuroina tai vääräoppisina? - Siinäpä vallankäytön väline; kun saarnataan, että kaikki, mitä pöntöstä puhutaan on PH puhetta ja kritisointi on eriseuraisuutta vaikka saarnaajan Raamatun tuntemus olisi kuinka alkeellista. Näin on valitettavasti esikoislestadiolaisuudessa.
Raamatun mukaan PH kirkastaa aina Kristusta.