- Katselin äsken ETRAN sivuja. Sieltä löytyy nimikkeellä "lyhennyskoukku".
- Kerkesin jo suunnitella kumikäärmeeseen mekanismia joka nostaisi sen pääta aina sopivin välein ja ehkä samalla heilauttaisi sivuttainkin. Uskoisin että systeemi voisi jopa toimia. Kävi kuitenkin niin että jouduin sairauden takia siirtymään maakravuksi joten idea on vapaasti kokeiltavissa.
Niin, hauskaa vappua vaan vaikkei nämä ilmat ihan parraasta päästä olekaan. :>)) - Kun tässä nyt rasvauksesta on puhe niin saanen vähän kertoilla omista systeemeistäni. Vaseliinihan menee kohteeseen parhaiten akselin pyöriessä eikä ole sitä hyvä rutistaa sinne millään apinan raivolla vaan enempi hissuksiin. Toisaalta tuppaa olemaan niin että jos ajon aikana ryömii pilssin maisemiin on noustua myös meri/järvimaisema muuttunut; paatti on sillä aikaa kurvannut huitsin Nevadaan. Ratkaisin asian laittamalla käsiprässin telineeseen ja siitä parilla prässiletkulla boksiin kiinteän yhteyden. Prässin käsikahvaan parin kilon rautajerkku painoksi ja siitä muutamien pylpyröiden kautta vetonaru avotilaan. Siitä vetämällä saa vehkeen vireeseen ja vaseliini menee omaan tahtiinsa boksiin.
- Hehkutulppien pikatarkastus on helppoa lasertähdätyllä infrapunalämpömittarilla. Kylmästä koneesta mitataan joka tulpan runko-osan lämpötila. Sitten hehkutetaan muutama kerta ja mitataan uudestaan. Eihän se lämpötilaero ehjässä tulpassakaan suuri ole mutta sen kyllä huomaa.
- Ostin SoleMini 26:n (muuten sama kuin Sinulla, 1 pytty vain enemmän) vuonna -90. Muutaman vuoden kuluttua alkoi olla käynnistysvaikeuksia johtuen siitä että hehkuvirta kulki suoraan virtalukon ja tarkkailukierukan kautta. Siitä kierukastahan tämän vian huomasikin kun se ei meinannut kunnolla hehkua. Vika oli siinä ettei virtalukko kestänyt pitemmässä juoksussa hehkuvirtaa. Laitoin virtapiiriin jämäkän kytkentäreleen jota ohjattiin alkuperäisellä johdotuksella. Nyt ei tietysti hehkukierukka näyttänyt mitään, aika piti arvioida mutta hyvin pelasi. Sole siirtyi myöhemmin (vuotta en tiedä) myöskin relesysteemiin. Sinun koneessasi on kylläkin yksi hehku vähemmän ja siis virta pienempi. Nämä ovat etukammiokoneita ja tarvitsevat hehkutusta. Mikäli olen oikein käsittänyt tätä kammiotyyppiä ei edes saisi käynnistellä ilman hehkutusta, sanovat että kanniot saattavat haljeta, tiedä sitten.
Mitä siihen polttoainepuoleen tulee nämä eivät ole erityisen herkkiä ilmavaivoille koska käytössä on yksinkertainen mutta tehokas automaatti-ilmaus. Siinä suodattimen kannessa on liitoksessa pieni vuotohaara paluupuolelle, sinne ne pienet ilmakuplat vilahtavat. - Se kysymäsi kapistus on asennusta varten. Tiivistemötikässä on samantapaiset huulet kuin "stefassa". Ne ovat tietenkin vastakarvaan ja voivat ilman tätä apuneuvoa vauriotua akselille pujotettaess.
- Otetaanpa alusta... perusasetukset teholle ovat lämpökytkin täysille tai pienelle. Kolmas teho saadaan yhdistelmällä pieni teho - vent-kytkin täysille. Tällöin poltin toimii edelleen sillä pienellä teholla mutta pääpuhallin pyörii täysillä. Saadaan siis enemmän ilmavirtausta mutta se on pienestä tehosta johtuen haaleampaa. Muita kombinaatioita ei tässä mallissa ole, siis EI ole mahdollisuutta että täysi poltto ja pieni puhallus. Sama juttu myös W2400 ja W3200:ssa. W1300:sahan taas ei ole kuin yksi tehoasento ja tuuletusta (vent.) ei lainkaan.
- Laipassa ja akselissa saattaa olla kiilaura jolloin pyörittely ei onnistu.
- Onko akselikiinnitys halkaistussa rungossa ja kuusiokolopulteilla kiristettynä. Jos näin on auttaa asiaa jos teet sopivasta latakasta pari kiilaa jotka naputtelet näihin halkioihin.
- Onhan siellä se pyöreä luukku oikealla puolella (puhallusaukot katsojasta vasemmalle) mutta siitä reiästä polttimen huoltaminen vaatii oravan kätöset. Pumppuun ei siitä pääse ollenkaan käsiksi. Jos mahdollista on parempi irrottaa koko toosa että pääsisi tekemään huollot vasennan kyljen alaosan luukun kautta. Siinähän on ne pikasalvatkin. Valitettavasti usein lämmittimet joudutaan tunkemaan veneessä siihe viimeiseen epätoivon loukkaaseen mikä muilta vempaimilta jää ja silloin voipi irroittaminenkin olla manausten takana.
- Ne putket/reiät ovat tarpeen peräkappaleessa olevan kumilaakerin jäähdyttämiseksi/voitelemiseksi. Mitä siihen vuotoon tulee voi se olla akselitiivisteessä (tässä ei tietoa minkä tyyppinen se on) tai sitten rungon ja tämän perälaakeriasetelman välinen sauma vuotaa. Voi olla myöskin peräkappaleen ja vannasputken kierreliitoksesta jos se on hutilomalla tehty.
- Selvyyden vuoksi ehkä on syytä mainita että puhe on makeavesijäähdytteisen koneen merivesipuolesta. Mielestäni on hyvä hurauttaa sekin läpi seoksella ettei sinne jäisi noita jäätyviä ja laajenevia "taskuja". Toisekseen saattaa pakoputken vesilukko-äänenvaimentajaan helposti jäädä enemmänkin vettä. Tulisi sekin siinä samalla varmistettua jäätymiseltä.
- Valitan, en osaa sanoa. Yleensähän ne ovat lohkon kyljessä. Manuaalista se varmaankin selviää.
- Ensimmäisessä+veneessäni+oli+raakavesijäähdytteinen+pikkudiesel.+Siis+ei+glygolikiertoa.+Suoritin+eka+syksynä+pienen+nollatutkimuksen+järjestämällä+edellämainitun+kierron+50%+seoksella+mutta+siten+että+poistuva+glygoli+palasi+kiertoon.+En+tyhjentänyt+lohkoa+enkä+poistanut+termostaattia.+Annoin+koneen+käydä+tyhjäkäyntiä+n.+15+min.+Sitten+seis+ja+nestenäyte+lohkosta.+Pakkaskestävyys+oli+vain+n.+10degressC.+Tämä+selittyy+sillä+että+termostaatti+ei+ehtinyt+avautua+ja+pakkasneste+kiersi+lohkossa+vain+termarissa+olevan+pikkureiän+(bybass)+kautta.+Väitän+että+on+varminta+ennen+suojaustoimenpiteitä+laskea+lohko+tyhjäksi+ja+poistaa+termostaatti.+Sen+puhdistus+ja+tarkistuskin+on+hyvä+tehdä+samalla.+Raakavesikoneessa+se+voikin+olla+melko+likainen.
- Kyllä kait noita äänenvaimentimia on kaupankin mutta kätevä kaveri tekaisee (tai teettää) itsekin. Kyseessähän on absortiovaimennin. Se on yksinkertaisesti pienempi haponkestävä putki (pakoputken mitoitus) täynnä reikiä tai rälläkän viiltoja ja isompi putki päälle ja väliin lasivillaa. Sitten päätylaipat kiinni hitsaten. Siinä se. Kumpi vaihtoehto onkin sitten itse ratkaistava resurssiensa ja kukkaronsa mukaan.
- Itselläni ei ole tästä konemallista kokemusta mutta laituriparlamenttitiedon mukaan näissä pikku-Volvoissa on esiintynyt siirtopumpun venttiili-istukan irtoamista. Helppo korjata, sen tajuaa kun näkee. Tälläinen vikahan voi aiheuttaa ilmavaivoja muistuttavia oireita.
- Kuinka olisi jos tunkisi reikiin vaahtomuovitollot päällystettynä muovikelmulla. Kelmu siksi ettei tarttuisi niin kiinni maaliin.
- Yksi juttu vielä. Jos voimansiirrossa käytetään vakionopeusniveliä tai ristikoita on ehkä syytä jättää jonkinverran murtokulmaa. Syystä että jos asennus on absoluuttisen suora hakkaavat kuulat tai laakerineulat aina samalla kohdalla. Aikaa myöden liukupintoihin syntyy syvennyksiä. Jos on murtoa ei liike tapahdu koko aikaa samalla kohdalla. Tietenkin linjauksessa on otettava huomioon tietyt asennukriteerit, eritoten ristikkonivelten kyseessä ollessa
- Omat kokemukseni palvelusta pelkästään positiivisia neljännesvuosisadan ajalta. Varaosat ovat tulleet sitä vauhtia kuin posti on pystynyt toimittamaan. Tosin niitäkään ei ole Sole-Dieseliin tarvittu kovin usein. On kuitenkin kerrottava episodi tämän koneen alkutaipaleelta. Merikytkin laukesi eka kesänä. No, eihän siinä mitään, takuuhan on just sitä varten. Soitin Tekno-Marineen ja sieltä laitettiin jo samana päivänä uusi kytkin. Irroittelin viallisen ja panin menemään takaisin. Melkeinpä samaan syssyyn pääsin asentamaan uutta paikoilleen. Että silleen...
- Huonetermostaatin kytkentä on helppoa, laitetaan se vain ohittamaan potikka.