- Kun tuossa näköjään nostettiin vanha asia kannelle niin mainitsen vaan etten aikoinaan löytänyt korvaavaa osaa joka olisi suoraan käynyt paikalleen. Ellen ole aivan hakoteillä niin raakavesipumppu on noissa koneissa Sole`:n itsensä tekemiä, samoin kuin merikytkimet. Nykyyisin kytkimet ovat muiden tekemiä.
- Imeekö se polttoainetta? Jos ei niin voisi vielä yrittää pakkosyöttää jos pumppu on niin kuivilla ettei vedä.
En tunne näitä uudempia t-versioita, olen jo veneilyni veneillyt mutta vanhemmissa oli kaksoishehkutuksen esto. Tarkoitti sitä että epäonnistuneen käynnistyksen jälkeen oli ennen uutta yritystä odotettava virtakytkin nollilla n. 10min. Jos ei tätä muistanut sai yrityksiä jatkaa vaikka mailman tappiin saakka, se ei vain kytkenyt hehkua päälle. Puhaltinet ja pumppu kyllä toimivat mikä saattoi hämätä. - Naksuttaako pumppu? Jos ei niin se voi olla jumiutunut talven aikana. Turussa on Tmi. HanskiFix erittäin pätevä huolto ja onhan siellä Wallaksen tehdaskin jolla on myös oma huoltonsa.
- Oletko mahdollisesti ko. veneen uusi omistaja vai onko jo tuttu ja ennen hyvin pelannut? On ollut joskus niinkin ettei lämppärissä vikaa vaan korvausilman saannissa tai puhallusputkien tukkeessa. On josku törmätty tilanteeseen ette avotilan sivulokeroon asennettu lämmitin toimi yötä ellei ole harjanvarsi luukun välissä.
- Kun tämä oire on päällä niin onko polttoainepumppu pysähtynyt vai naksutteleeko se edelleen? Koska homma pelaa osateholla niin tuntuisi vähän siltä että vika liittyisi lämmönnousuun. Tämö voi johtua puutteellisesta puhallustehosta. Tällöin voi ylilämpösuoja laueta. Nyt pitäisi selvittää onko se alkuperäinen kuminappi puhalluspäädyssä vai onko se korvattu itsetään kuittaantuvalla autoreset-kytkimellä. Alkuperäisen ei pitäisi palautua itsestään mutta voi vanhemmiten toiminta käydä epävarmaksi ja herkäksi. Ylilämpösuoja katkaisee virran pumpulta.
Muuten!!! Jos irroitat Wallaksen päätylevyn (kumpi tahansa) niin pane vaikkapa puusepän "vinka" kevyehkösti puristamaan kylkilevyjä suunnilleen kylkien keskikohdalta. Tämä siksi että laitteen yksiköt ovat kylkien sisäpuolella olevien kapeiden urien varassa ja voivat ilman tätä temppua pudota sijoiltaan ja ovat vaikeat, ellei peräti mahdottomat saada ilman lisätöitä takaisin paikoilleen. - Väeltä tuntuu joskus unohtuvan että se on ennenkaikkea , niinkuin "Sail"-nimikin kertoo ennen kaikkea purkkareihin suunniteltu ottaen huomioon niitten kroonisen virtapulan. Vähästä kun ei voi paljoa repäistä.
- Eiköhän tuossa liene syynä ettei pako-ja imupuolen painesuhteessa tapahtuisi heittelyä (tuuli). Toinen syy ettei häiriön sattuessa tulisi käryä laitetilaan josta se edelleen puhallettaisiin asuitiloihin.
- Voi olla noinkin mutta omassa tapauksessani en usko tuota. Kone oli ihka uusi ja nuo oireet heti ensi kierroksilla jo kun koekäytin sen pukissa ennen asentamista, siis ei ainakaan akselilinjausvirhe. Vene on jo vaihtanut omistajaa ja käyttötunteja oli silloin about 2800h ilman ongelmia. Uusi kipparikaan ei ole murissut vaikka ollaan samalla paikkakunnalla.
- Sen verran pitää tässä entisenä veneilijänäkin tunkea juttuun mukaan että omat kokemukseni Sole`sta 26 vuoden ajalta olivat varsin myönteiset. Se hankaluus siinä vain on että raakavesipumppu sijaitsee takaapäin katsottuna koneen oikealla kyljellä ruisutuspumpun alla, siis hiukka hankalassa paikassa. Käsiksipäästävyys kannattaa siis ottaa huomioon,
- Thermiceissä ja Thermoissa nimenomaan oli tuota epävarmaa elektroniikkaa kuten esimerkiksi ulkoilmakäyttöön soveltumattomia liittimiä. Usein myös oli sanomisen sijaa piirikortin laadussa. Mitä taas "peltiwallakseen" tulee niin itse lämmitin kyllä oli toteutukseltaan niin robusti ettei siinä kovin kummia vikoja juurikaan esiintynyt. Ohjausrasiassa oli kylläkin heikkona paikkana tehonsäätöpotikka joka aikaa myöten tuppasi hajoamaan kuumuuden seurauksena.
- Minulla oli veneessäni Sole Mini 26. Olen samaa mieltä impellerin vaihdon hankaluudesta. Koneeseen käsiksi pääsy veneessäni oli sinänsä oikein hyvä, päältäpäin homma sujui hyvin kun ensiksi tein pieniä muutoksia eli korvasin kannen ruuvit 5mm:n haponkestävistä koneruuveista tehdyillä pinnapulteilla. Alkuperäiset ruuvit olivat jotain ihmekierrettä joten pumpun runkoon piti tehdä uudet jengat ja silloinkin käyttää kovaa lukitetta. Myös kannen reikiä piti suurentaa. tämä operaatio tietysti edellytti koko pumpun irroitusta mutta kannatti jatkoa ajatellen. Pumppua irroitettaessa kannattaa olla tarkkana ettei pyöreä teräksinen kytkinkappale häviä.
Jostain minulle on muodostunut käsitys että Sole`n tehtaallakin olisi tämä hankaluus jollain tavalla huomioitu. Varma tästä en kuitenkaan ole. - Valitettavasti olen jo huru-ukko enkä tiedä miten ajatuksen saisi ylläpidolle. Tarkoitin kuitenkin myös sitä että vain lisättäisiin yksi sivusto ja jätettäisiin entiset ilman rekisteröintiä. Saisivat p-lluilla toisilleen ihan himoonsa. :<)))))
- Olen kirjoitellut myös parilla automerkkeihin sidotulla sivustolla. Siellä ovat jutut kylläkin kokolailla siivoja. Erona näihin käytännössä täysin vapaihin temmellyskenttiin on niissä rekisteröitymispakko jos aikoo päästä kirjoittelemaan. Silloinhan ylläpito pystyy muitta mutkitta pistämään sulun porsastelijoille. Olisiko syytä lisätä tänne venepuolellekin tälläinen osio? Silloin saisivat p-n jauhajat jatkaa täällä ja siivommat siirtyä sinne.
Ps. Onnea ja terveyttä isällesi. Hän on sentään nähnyt pahempaakin nämä sivut. :>)) - Tässä muuten huomaa miten keskustelun taso on laskenut vuodesta 2004 kun lukee noita viime aikojen kommentteja. Nykyisin ei välttämättä tarvita kuin kirjoitusvirhe niin jo alkaa. Kai siinä sitten puretaan sisäisiä tuntoja. Parempi sekin kuin mennä rähjäämään fyysisesti kanssaihmisille.
Kaikesta huolimatta hyvää syksyä, Joulua,Uutta vuotta, talvea ja kevättä kaikille. :<)) - Jouduin tuollaisen kapistuksen kanssa tekemisiin joskus muinaisuudessa. Vikaoireetki ihan samat. Tarkistin että optinen palovahti oli kunnossa. Ei auttanut. Elektroniikka on hartsiin valetussa nyrkin kokoisessa mötikässä. Korjaamaton paikka koska ko. osa oli jo silloin ylen kallis elikkä ei kannattanut. Varsinkin kun tiedossa oli ettei ko. vika ollut edes kovin harvinainen En tiedä saako tuota osaa enää mistään.
- Väitän ettei niitä koneita ajaminen tapa vaan seisonta, varsinkin talvisellainen. Jos sitten vielä laiminlyödään huolto niin aina huonommaksi menee.
- Onko ylilämpösuoja mahdollisesti lauennut? Silloin pumppu pysähtyy. Entä ilmavuoto pumpun imupuolen liitoksessa? Sitten tietysti voi olla että pumppu on jumissa tai sen venttiilit falskaavat.
- Wallas 1300:ssa on melko pieni raitisilmapuhaltimen moottori (jälleen virrankulutus!). Ei olisi mikään ihme noilla käyttövuosilla että jo nikottelisi. Kyllähän siihen jännitevaihtelutkin voivat vaikuttaa, Sen sijaan paloilmapuhallus ja polttoaineen syöttö ovat stabiloituja. Tietenkään tämä ei auta jos paloilmapuhallin veisaa viimeisiään mikä sekin on mahdollista noilla vuosilla jos ei ole vielä vaihdettu. Pelkkänä arvauksena sanoisin että huono paloilmapuhallus voi liittyä pitkään jäähdytysjaksoon, mahdotonta sanoa varman päälle.
- Mistähän Wallas-mallista on kyse? Ennenkaikkea on tehtävä ero vanhan vasaralakatun peltilootan (Wallas 1800B ) ja uudempien alumiinikuoristen välille. Sitten on merkittävät erot Wallas 1800Sailin ja Wallas 2400:n välillä vaikka ovatkin ulkonäöltään ja osin rakenteeltaankin prikulleen samanlaisia.
Kerrohan nämä niin koetetaan jatkaa. :>)
Kyllä minkä tahansa abikon joka käy noihin johtopaksuuksiin pitäisi kelvata. - Onko ihan varmaa että pumppu painaa evästä vaikka on sammutettu? Jos näin on en keksi muuta kuin ehdottaa katkaisinvikaa. Laitteen sammuminen (jäähtyminen) kestää kyllä normaalistikin aika kauan, varsinkin jos ulkoilma (paloilma) on lämmin.
Onhan se nyt ilman kokeiluvirityksiä?