- Bahcon kovametalliteräisellä kaapimella lähti maalit gelcoatiin asti, mutta vaati kassillisen teriä, helvetisti sinnikkyyttä ja ehjät nivelet. Viimeistely epäkeskolla. Tässä tapauksessa kevyempi rasti, jos primereitä ei tarvitse saada irti. Itse vedin gelkkariin asti, koska halusin laittaa uudet epoksit pohjaan, kun ei ollut tietoa mitä entisten omistajien jäljiltä on.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/bahco-665-ergo-maalikaavin - Vegan lisäksi Scampi on harkitsmisen arvoinen ruotsalainen klassikko. Tämä vaikuttaisi hintaansa nähden aika hyvin pidetyltä ja varustellulta:
https://www.nettivene.com/purjevene/albin/661700 - Olen pohtinut viistokaikuluotaimen anturin asentamista purjeveneeseen, mutta sellainen vaatisi käytännössä lähes tasaisen pohjan. Sellaista kohtaa taas ei vanhasta purkkarista löydy, enkä sentään viitsisi alkaa laminoimaan runkoon tasaista kohtaa sitä varten.
Tällainen ollut mielessä:
https://www.marinea.fi/simradbg_forwardscan_eteenpain_nayttava_kaikuanturi - Tarranauhalla kiinnitin aavistuksen kaarella kannen päälle. Hyvin on pysynyt. Sen sijaan koiran tassuttelua ohut filmipinta ei tunnu kestävän.
- B&G/Simradin NMEA2K-tuulianturista kokemuksia? Harkinnassa asennus Vulcan 7 FS:n kaveriksi.
https://www.marinea.fi/bg--simrad-tuulianturi-20-m-kaapelilla - Muutamia ehdotuksia mielessä, mutta ei kiinnosta osallistua ketjun kaltaiseen turhaan jankuttamiseen ja paskanjauhamiseen.
- Mitä ihmettä teet purjehduspalstalla, jos purjehdus ei kiinnosta? Onko korkeakoulututkinnon jälkeenkin mahdollista saada kicksejä trollailusta?
- Merikarhuilla on käsittääkseni infotilaisuus joka syksy. Kummallinen salaseura, kun niin usein kertoo tekemisistään.
- Kaksi tavallista 90 Ah lyijyakkua ja pienehkö, mutta moderni aurinkopaneeli. Toinen akku startille, toinen hupiakkuna. Hyvin on riittänyt.
- Reittisuunnittelu toimii oikein hyvin, mutta se täytyy tehdä selainversiolla ja tallentaa. Sen jälkeen se näkyy myös mobiiliversiossa. Sinänsä outo rajoite.
- Littoistenjärven käsittely tepsii vain jos ei ole ulkoista kuormitusta. Itämerellä ei muuta olekaan.
Aloittaja tuskin oli ihan tosissaan... - Ymmärsinkö oikein, pelkkä HR ekana kesänä ja Blakesia vasta seuraavana?
Tukesin antifouling-maalien listan perusteella Mille ja Blakes näyttäisivät olevan täysin samaa kamaa. Joka tapauksessa Blakes on toiminut pari kesää ihan hyvin. Levää on tullut hieman vesirajaan ja näkkejä tosin pienissä määrin kölin pohjaan, peräsimen yläreunaan ja potkuriakseliin. - Sellaisen käsityksen minäkin sain, mutta olen ihmetellyt miksei sitä ole myynnissä missään. Kysyin asiasta eräältä isolta jälleenmyyjältä ja hän piti syynä sitä, ettei maali yksinkertaisesti toimi, vaan levä sekä näkit tarttuvat jopa hanakammin kuin puhtaaseen gelkkariin. Myyjien puheisiin pitää tietysti aina osata suhtautua. Voihan syynä olla sekin, että Silic One on suhteellisen kallista.
Lähinnä itseäni arveluttaa se, miten silikonipohjainen maali toimii, jos vene on puolet vuodesta kuivilla. - Tämä on houkutteleva ja mielenkiintoinen. Olin jo mielessäni valmistautunut Blakesin vetämiseen epoksin päälle. Lähinnä siksi, että myyjät ovat olleet sitä mieltä, että kova myrkkymaali on paikallaan lähinnä nopeammissa veneissä. Oletko sitä mieltä, että hard racing toimisi myös hiukka hitaammassa matkaveneessä?
- Oli pelkästään ajan kysymys ennen kuin joku tarttuu kankeen. No, saan syyttää itseäni kun syötin lapaan :)
- Täällä harkinnassa reitti Sipoo-Prangli-Nobelnesser-Lohusalu-Dirham-Kärdla-Hanko. Jos jää aikaa niin piipahdetaan Haapsalussa Dirhamin ja Kärdlan välissä.
Toissa kesänä tuli tehtyä hieman samankaltainen kierros, mutta lännempää ja etelämmäs: Jussarö-Dirham-Haapsalu-Heltermaa-Orjaku-Triigi-Haapsalu-Dirham-Hanko. Oli oikein mainio, vaikka Väinämeren matalissa vesissä tuppasi länsituulella aallot nousemaan inhottavan korkeiksi ja teräviksi. Perhe viihtyi parhaiten Haapsalussa ja Dirhamissa. Edellinen linnan ja jälkimmäinen biitsien takia. - Se kuinka usein on tarvetta reivata on kyllä aika lailla vene- ja vähän myös miehistökohtaista. Jos vene on alirikattu, ei tule kovin usein tarvetta reivata ja päinvastoin. Aika pahasti vierastan ajatusta, että pelkästään reivatulla genoalla pärjäisi. Ainakin omat kokemukset ovat sellaisia, että paksuksi rullaksi reivattu genoa ei kovin hyvin toimi tiukalla kryssillä. Juuri silloin olisi tarvetta reivatulle isolle.
Ja miehistöstä sen verran, että meillä ainakin hieman herkkä naisväki yleensä määrittelee reivauskynnyksen. Toisaalta ei veneen purjehduskyky ainakaan parane kovasti kallistuessa, joten siinäkin mielessä reivauksen kanssa ei kannata pitää turhan korkeaa kynnystä. - Suomenlahden keskellä kulkevan "valtaväylän" ylityksessä kannattaa sitten olla tarkkana. Laivoja kulkee paljon ja niiden etäisyyden ja nopeuden arviointi silmämääräisesti ei ole helppoa. Jos on lainkaan epäilystä laivan edestä ehtimisestä, tähtää siihen että kierrät perän puolelta.
- Hartik Sails. Tosin voi tehdä tiukkaa jos tälle kesälle aiot vielä saada purjeet.
- Mikä on muuten paras tapa saada solumuovi pysymään katossa? Millaisella liimalla pysyy?