- Niinpä niin. Perintörahojako syöt vai käytkö ihan surutta niiden jääkaapilla, jotka täyttävät sen omalla työllään?
- Tämän vuoksi kannattaa aina allekirjoittaa kirjallinen työsopimus, ennen kuin ryhtyy varsinaiseen työntekoon.
- Miten ihmeessä minimipalkka olisi riistoa? Alakohtaiset minimipalkat hyväksytään työehtosopimuksissa.
- Niin no, mitä korkeammin koulutetun ja erityisemmän osaamisen alueella ollaan, sitä vähemmän työpaikkoja on tarjolla. Ekonomisteista ja insinööreistä ei aina ole huutava pula, sen uutisjutun henkilökin varmaan tajusi, kun sai potkut YT-neuvottelujen jälkeen.
- Eihän kenelläkään ole mitään maahanmuuttoa vastaan. Tietysti edellytetään, että tulijoista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tällä hetkellä kaivattaisiin kiivaasti rikkaita amerikkalaisia ja saksalaisia teollisuusmaahanmuuttajia investoimaan ja polkaisemaan pystyyn toimivia teknologia-alan yrityksiä. Kukaan ei kaipaa käsiojossa tulevia tyhjäntoimittajia, paimentolaisia, pitsanpaistajia eikä varsinkaan mamuja, jotka kertovat meille miten meidän tulisi elää ja kuinka voisimme sopeutua heihin. Vielä vähemmän täällä kaivataan rikollisia, joita tulijoiden harventuneessa joukossa riittää suhteellisesti enemmän kuin mitä heitä on suomalaisten joukossa.
- Irtisanottavalle kannattaa sanoa fraaseja, kuten vaikkapa "älä nyt ota tätä irtisanomista häpeänä, tappiona taikka häviönä, ota se mahdollisuutena. Nyt sinulla on mahdollista hakea itsellesi parempi työpaikka, nähdä uusia paikkoja, saada uusia kokemuksia, tavata uusia ihmisiä ja työkavereita. Eihän sitä kukaan tiedä mitä ja miten paljon hyvää siitä vielä seuraa".
- Jos kaupan ovi on asiakkaalle auki siihen asti, kun työntekijän työaika päättyy, kannattaa ottaa asia esille työnantajan kanssa tai sitten kirjata ylityöminuutit ylös ja esittää ne työnantajalle.
Ei tosiaan ole asiakkaan vika, jos työntekijöille ei makseta palkkaa heidän koko työajastaan. Eikä myöskään ole syytä yrittää valistaa asiakkaita olemaan tulematta liikkeeseen ennen sulkemisaikaa, koska juuri asiakkaita olet siellä palvelemassa. Sinä olet asiakkaita varten, ei toisinpäin. - Voi kai siellä kopperossa syödä ihan kunnon eväätkin?
- Aikoinaan Saksassa oli eräs filosofinen käsitys kansakunnista, että sota puhdistaa (ihmis)kuonan yhteiskunnasta. Sen vuoksi jokaisen kansakunnan tulisi läpikäydä sota parin sukupolven välein.
Kun seuraa kirjoittelua sosiaalisessa mediassa ja ihmisiä katukuvassa, ei voi välttyä ajatukselta, että 80 vuotta ilman sotaa on liian pitkä aika. - Kun aikaansaaville ihmisille lisätään edellytyksiä ja resursseja saada jotain aikaiseksi, vie aikansa että jotain näkyvää tapahtuu, mutta lopulta jotain tapahtuu.
Jos aikaansaavilta ihmisiltä viedään edellytykset ja resurssit saada jotain aikaiseksi, ja annetaan ne aikaansaamattomille ihmisille syötäväksi, vie jonkin aikaa kunnes ne on syöty, mutta mitään ei loppujen lopuksi tapahdu eikä mitään saada aikaiseksi. - Joopa joo, yrittäjien eläkemaksut ovat vähän eri luokkaa kuin palkansaajien. Pitäisikö yrittäjän elää täysin ilman yhteiskunnan palveluja vain siksi, että on yrittäjä ja mahdollisesti tarjonnut monellekin ihmiselle työtä ja toimeentuloa?
- No, sitähän se anteeksiantaminen on, ettei ole enää katkera asiasta. Anteeksiantaessasi hyväksyt sen mitä on tapahtunut, etkä hae hyvitystä. Jos et koe antaneesi anteeksi, vaikka niin sanotkin, et ole silloin antanut anteeksi, ainoastaan valehdellut.
- Istut vaan tuppisuuna, jos et halua keskustella omista asioistasi. Ei se mikään työsuojeluasia ole, häirinnästä nyt puhumattakaan.
- Yhteiskunta on työtä. Jos työtä ei tehdä, ei ole yhteiskuntaakaan. Lähtökohtaisesti yhteiskunta ei voi rakentua käytäntöön eikä edes ajatukseen, ettei työtä tehtäisi. Ei ole mitään syytä pitää yllä valheeseen perustuvaa ja sille rakentuvaa järjestelmää, että yhteiskunnassa merkittävä osa yhteiskunnan jäsenistä ei osallistuisi työntekoon parhaimmassa työiässä. Hyvinvointiyhteiskunta pitää ajaa alas, koska se selkeästi vieraannuttaa jäsenensä todellisuudesta ja aikaansaa harhan, että muiden tekemällä työllä voi elättää itsensä tekemättä itse mitään yhteiskunnan hyväksi.
- Niin, sehän on kaikkien voitto, että pääoma ottaa ja lähtee muualle. Siinä sitä riittää vasureilla tekemistä, että saisivat tänne jonkin investoinnnin, että pääsisivät lakkoilemaan ihan kunnolla. Se haave elää eräissä vahvana edelleen, että proletariaatti omistaisi tuotannon välineet siinä missä tekijätkin. Ikävä kyllä laiska isäntä ei saa ahkeria renkejä, ja siihen kaatui työläisten paratiisi rajan takana, omaan mahdottomuuteensa. Laiskojen paratiisi.
- Hakemuksia sisään ja sitten riitauttamaan päätös, jos ette tule valituksi.
- On sellaisia töitä, joita tekoäly voisi tehdä, mutta joita ei koskaan anneta tekoälyn tehtäväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen hallinto ja päätöksenteko, julkinen hallinto, lainsäädäntö, lainkäyttö ja demokraattinen edustaminen sekä päätöksenteko. Toki tekoäly on näissä kaikissa tehtävissä avuksi, mutta ei ole mitään syytä, miksi ihmiset jättäisivät itsensä tekoälyn hallittavaksi ja velvoittaisivat itsensä tekoälyn tekemien päätösten noudattamiseen.
Ylipäätään tekoäly on palvelija, ei isäntä. Aivan samoin traktori ja kaivinkone ovat palvelijoita, eivät isäntiä, vaikka niiden käyttöön ottaminen säästikin tuhansia hevos- ja lapiomiestyövuosia ja "vei työpaikkoja". - Toimettomaksi heittäytyminen ei ole ammatin, elinkeinon eikä työn valintaa.
- "Luvattiin työpaikka"? Yleensä se, joka tekee työhaastattelut ei tee palkkauspäätöstä. Palkkaamisesta päättää viime kädessä yrityksen johto ja julkisen sektorin puolella hallintosäännön mukainen taho, mikä on yleensä jokin johtaja taikka päätöksentekoelin, kuten valiokunta, hallitus yms.
On siis hyvin voitu luvata, mutta päätöksen asiasta on tehnyt joku tai jokin muu kuin "lupaaja". Tietysti kuuluu hyviin tapoihin tiedottaa työnhakijalle, ettei häntä valittu syystä taikka toisesta haussa olleeseen työhön, mutta aina näin ei tehdä, varsinkin jos lupailija lupailee omiaan. - Häpeässä ei ole mitään häpeämistä. Sen sijaan häpeämättömien juuri sietäisikin hävetä itseään. Ihmiset oppivat sosiaaliset lainalaisuudet häpeän tunteen kautta. Jos joku ei osaa hävetä, eihän osaa myöskään oppia ympärillään olevilta ihmisiltä. Häpeän tunnetta ei pidä pelätä, mutta sitä ei pidä myöskään torjua, koska juuri se ohjaa meitä muodostamaan yhteisöjä. Lapset voidaan opettaa olemaan häpeämättä mitään, mutta enpä haluaisi itse olla sellainen räkänokka, joka ei osaa edes hävetä tekosiaan.