- Ei kuulu lukemisen ymmärtäminen maatalouden vastustajien vahvuuksiin. Seuraavassa lainaus MTT:n yhteenvedosta:
"Yhteenveto tuloksista:
Ostolannoitteiden käyttö *väheni, ravinnetaseet *laskivat selvästi ja fosforin kertyminen maahan *hidastui maatalouden ympäristötukikausien aikana. Kuormituspotentiaalin pitkään jatkunut kasvu *taittui 2000 �luvulla, muttei riittävästi, jotta vesistöjen tila olisi parantunut. Kuormituksen *laskua jarruttavat kotieläintuotannon keskittymisestä johtuva fosforin ylilannoitus ja maan rakenneongelmat.
Maan fosforipitoisuus kääntyi *laskuun osalla peltoalasta
Fosforilannoitteiden keskimääräinen käyttö *väheni 1990 �luvun alussa nopeasti ja ympäristötukikausien aikana vielä noin 10 kg/ha. Peltojen keskimääräinen fosforitase *laski vuodesta 1995 lähtien 18 kg:sta noin 6 kg:aan hehtaaria kohden. Karjanlannan kokonaiskäyttö pysyi *lähes ennallaan, ja fosforitaseet *alenivat kotieläintuotantoalueilla vähemmän kuin kasvintuotantoalueilla. Kehitys johti toisen ympäristötukikauden aikana peltojen helppoliukoisen fosforipitoisuuden *laskuun kasvintuotantoalueilla ja sen myötä kuormituspotentiaalin lievään *vähenemiseen. Peltojen fosforipitoisuus on kuitenkin edelleen osalla pelloista korkea ja ympäristötuki antaa mahdollisuuden levittää karjanlannan fosforia selkeästi yli kasvien tarpeen. Eroosiontorjuntaan tarkoitetut ympäristötuen toimenpiteet kuten suojavyöhykkeet ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys todennäköisesti *vähensivät kokonaisfosforin kuormitusta, mutta vaikutus jäi arvioitua pienemmäksi.
Typpitaseet *alenivat vain vähän Itämeren rannikkoalueella
Typpilannoitteiden keskimääräinen käyttö *väheni ympäristötukikausien aikana noin 30 kg/ha. Kun sadon maasta ottama typpimäärä pysyi ennallaan, Suomen peltojen keskimääräinen typpitase *pieneni 80 kg:sta 50 kg:aan hehtaaria kohden. *Pienentyneiden typpitaseiden seurauksena typen huuhtoutumispotentiaali *laski Itä- ja Keski-Suomessa. Typpitaseet *pienentyivät vähiten Itämeren rannikkovyöhykkeellä. Tällä eniten Itämeren tilaan vaikuttavalla alueella ei myöskään havaittu jokivesistöissä typpikuormituksen laskua, päinvastoin typpikuormitus jopa lisääntyi. "
Olen tähdellä (*) merkinnyt kaikki laskua ja vähenemistä osoittavat sanat. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää.
Viimeinen lause: Tällä Itämeren tilaan eniten vaikuttavalla alueella ei myöskään havaittu jokivesistössä typpikuormituksen laskua, päinvastoin typpikuormitus jopa lisääntyi: Se merkitsee sitä, että typpikuormituksen lisääntyminen johtui luonnonhuuhtoumasta , teollisuuden ja asutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Koska edellisessä lauseessa todetaan,että maatalouden typpitase väheni
Itämeren rannikkovyöhykkeellä.
Tämä lause: Kuormituksen laskua jarruttavat kotieläintuotannon keskittymisestä johtuva fosforin ylilannoitus ja maan rakenneongelmat." tarkoittaa sitä, että kuormitus laskee. Lainsäädäntö vain ei ole riittävä, sillä mitään ympäristölakeja ei rikota. Ei se ole jussin vika. Toisaalta on todettava, että ongelman mittakaava on olemattoman pieni verrattuna Venäjän ,Viron, Ruotsin ja Puolan maakohtaisiin päästöihin.
Turha meille jusseille on itkeä, me vain toteutamme lainsäädäntöä, emme säädä lakeja. - Selitäppäs tuo ylilannoitus-käsite. Mitä sillä tarkoitat ?
- Saakohan nyt 10 tunnin työpäivän jälkeen kirjoittaa ? Tässä sinulle faktaa siitä, miten typpi- ja fosforitasot ovat laskeneet viime vuosina.
http://www.iisalmenreitti.net/ymparistotukiohjelmasta.pdf
MTT:n tutkija kertoi, että Suomen maatalouden lopettaminen ei vaikuttaisi Itämeren tilaan millään tavalla. Ainoastaan Venäjän päästöjen leikkaaminen korjaisi tilannetta vuosikymmenien kuluttua.
Lannoitusta ei mielestäsi ole vähennetty riittävästi. Mikä olisi se vähennetty taso, jolla vielä voitaisiin tuottaa satoa? On todettu, että runsas sato ottaa maasta ravinteita tehokkaimmin. Heikosti lannoitettu pelto jättää maahan suurimman lannoitereservin.
Täällä jotkut sekoilevat puhuen ylilannoituksesta, mitä se on ? - Massapostitus on kielletty...
- Kuormituksen laskua jarruttivat... siis kuormitus laskee koko ajan. Ja koko ajan on kyse arvioidusta valumapotentiaalista, ei toteutuneista valumista.
Lannoitusmäärät ovat laskeneet niin paljon, että kunnon satojen tuottaminen on vaarantunut. - Mitä ne talkoot ovat ? Voisiko saada oikein listauksen? Tarkoitatko jätevesien laskemista vesitöihin ja Itämereen?
Maajussi tekee kaiken viiden euron tuntipalkalla, se on täyttä kökkää.
Taannoin puhuttiin kansallisesta tuesta , 90 miljoonaa euroa ja nyt 300 miljoonan euron ympäristötuesta. Esimerkiksi korvatut verenpainelääkkeet tekevät vuodessa 150 miljoonaa euroa. Suurimman osan tuostakin summasta voisi säästää oikeilla elämäntavoilla. - Ympäristönsuojelu on todella halpaa, vain vajaa 60 euroa vuodessa henkilöä kohti. Sen verran menee monelta ravintolaillassa kerran, jopa kaksi viikossa. Ja mitä kaikkea saakaan tuolla rahamäärällä ? Seitsemänkymmentätuhatta maatilaa tekee jatkuvaa käytännön ympäristötyötä vuodet ja vuorokaudet läpeensä. Todella kustannustehokasta. Jos kaikki tämä työpanos ulkoistettaisiin vaikkapa seutujen jätehuoltoyhtiölle, niin kustannukset olisivat aivan eri planeetalta. Onhan jo nyt sakokaivojen tyhjennys haja-asutusalueilla siirretty kaksinkertaiseen laskutukseen. Onneksi sentään palvelu on säilynyt entisellään, yksinkertaisena.
Miltä tuntuisi kuluttajan ruokalaskussa jätekeskuksen jätteenkäsittelymaksu,lannanajon rahti- kompostointimaksu, laskutuslisä ja ympäristöveromaksu arvonlisäveroineen ? Suojakaistojen ja kosteikkojen perustamis-, ylläpito -ja korjauskustannukset laskutettaisiin kertaluontoisina 1-5 vuoden välein. Pitäisihän tietysti laskussa olla eriteltynä hakemusbyrokratiasta ja suunnittelusta koituvat
kulut. Nämä palvelut olisi ostettu TE-keskuksen virkamiehiltä ja suunnittelijoilta. Olisihan siinä tietysti uusi suunnittelutoimistojen markkinarako.Pitäisi myös hoitaa urakkatarjousten kilpailuttaminen , joka tietysti toisi huimia kustanussäästöjä asiakkaille ts. kuluttajille.
Mutta ei niin huonoa ettei hyvääkin. Säästyisihän veronmaksajalta tuo päivittäinen 15 senttinen, jolla voisi panna elämän risaiseksi. - Onko sinulla esittää yhtä raflaavia todisteita ammattitaidottomuudesta kuin näillä ympäristötutkijoilla ?
Tosin tuon mustan aukon rakentaminen on läpimurtokeksintö. (kts. yllä) - Eivät kaupunkilaiset saastuta mitään, vain maajussit. Kaupunkilaiset ja ympäristöministeriön virkamiestutkijat ovat keksineet uuden lain. Se kumoaa Einsteinin suhteellisuusteorian, jonka mukaan aine on häviämätöntä.
Kun kaupunkilaisten jätteet viedään kaatopaikalle tai vedetään vessan pöntöstä alas, niin ne lakkaavat olemasta. SYKEN virkamiestiedemiehet ovat onnistuneet kehittämään mustan aukon. Maailman etevimmät fyysikot yrittävät Cernin hiukkaskiihdyttimellä saada samaa aikaan, mikä Suomessa on kehitetty paskasta jo ajat sitten.
Nopelin palkinto kuuluisi suomalaisille ympäristötiedemiesvirkamiehille, eikä noille ulkomaanpelleille. - Koska viestissä mainitaan allekirjoittaneenkin nimimerkki, niin saanen osallistua tepattiin. Avaajan aivomyrskystä löytyy todellinen helmi, hän alkaa päästä ytimeeen. Se tulee tässä: "Rivien välistä voi siis lukea, että jussit ja heidän kaltaisensa eivät tukia haluakkaan!"
Juuri näin se on. Me tukijussukat, pussihousut , loiset jne. emme halua tukia. Haluamme täyden korvauksen tekemästämme työstä ja tuotteillemme asiallisen hinnan.
Tuo ei kuitenkaan onnistu ilman koko EU:n CAP:n muutosta. Me olemme muutoksen eturintamassa heti kun se tapahtuu. - Olipahan kovin lyhyt lista niistä valheista. Koeta ny vain etsiä valheita, varmasti niitäkin on. Ne ovat kuitenkin tahattomia tai vääristä tilastotulkinnoista johtuvia.
Jussit on loisia tasoisia sammakoita et kyllä löydä. - Missä kohdassa olen valehdellut ? Osoita edes yksi.
- Eipä ole ylisuuret palkat allekirjoittaneen keksintöä. Tässä puhuu Pekka Laaksonen:
http://www.metsateollisuus.fi/JuuriNyt/Tiedotteet/Sivut/kevatkokous2005.aspx
Eipä kai tuollainen yli kuudentoista euron tuntipalkka tunnu kaikista korkealta. Saahan joku Wahlroos huomattavasti enemmän.
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2002/pt0209/p021105-ti1.html
Siinä yksi tilasto ja muitakin kyllä löytyy... - Väittelyssä kävi tasan tarkkaan juuri päinvastoin. Vastapuoli heitteli juuri niitä kuvaamiasi mielikuvitusväittämiä ilman faktoja. Juupas/eipäs -kategoriaan kuuluvia kapakkaheijareita. Niillä ei ole minkään valtakunnan todistusarvoa. Ajantasaisilla palkkatilastoilla osoitin paperimiesten ylikorkean palkkatason, tapahtuneet lakot ja tuetun raaka-aineen hyödyntämisen oman palkan nostamiseksi.
- Lämpimimmissä maissa viljaa ei tarvitse lainkaan kuivata. Se käsitellään varastoinnin yhteydessä tuholaisten ja homeen estoaineilla.
Suomalainen vilja käy kuivaajassa läpi monikertaisen puhdistuksen ja lajittelun esipuhdistajan toimesta. Lisäksi alle 14 prosentin kosteus ehkäisee varastohomeiden kasvua .
Tässä linkki suomalaiseen laatutuotantoon:
http://www.mtt.fi/met/pdf/met31.pdf - Suomessa maksetaan tuottajille alhaisempia tuottajahintoja verrattuna muuhun läntiseen Eurooppaan. Lisäksi Suomen satotasot ovat matalampia ja viljelyyn liittyvät kustannukset suurempia.
Lainaus PPT:lta:"Maatalouden tuottajahinnat jatkavat tänä vuonna nousuaan Suomessa. Kun maatalouden tuotantopanosten hinnat kohoavat tuottajahintoja voimakkaammin, pienenee maatalouden yrittäjätulo kuitenkin tänä vuonna noin 17 prosenttia. Tuotantopanoksista merkittävimmin nousevat energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat. Ensi vuoden tuottajahintoihin PTT ennakoi vain pieniä muutok-sia, mutta panoshinnat jatkavat nousuaan. Siksi yrittäjätulo jatkaa alamäkeään ja painuu tämän vuosikymmenen alimpaan arvoonsa."
Seuraavassa on Talouselämä-lehden erinomainen artikkeli suomalaisesta maataloudesta , ruoan hinnoittelusta ja kaupasta:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1233271
Täältä näet maataloustuotteiden tuottajahinnat:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/maataloustuotteiden_hinnat/vilja_hinnat.html - Asialla olivat trollit, jotka jäivät alakynteen debatoinnissa.
Asetelma on muutenkin epäedullinen maataloustukien vastustajille, koska he vaativat tukien poistamista itseltään. Tuethan ovat tunnetusti tarkoitettu kuluttajille varmistamaan ruoan tasa-arvoisen jakautumisen köyhimmillekin kansanryhmille. - Pörssi kyllä nostaa hintoja suhdanteiden mukaan, mutta vaarana on tuottajien jääminen tyhjän päälle. Raha kotoutuu sijoittajien ja välikäsien tileille. Alkutuottajalla ei ole mitään keinoa kilpailuttaa hintoja ostajilla.
- Oliko puhe vuosiluvuista ? Maatalouden tulokehitys ja rakenne eivät ole oleellisesti muuttuneet. Mitä nyt tilojen määrä on vähentynyt ja tulotaso alentunut, mutta ei sen ihmeempää.
Ao. linkissä on PTT:n suhdannekatsaus, jossa havaitaan maatalouden yrittäjätulon aleneva trendi. Myös maataloustukien reaaliarvo on tullut alaspäin:
http://www.ptt.fi/site/?lan=1&mode=tiedotteet&tiedote_id=806
Olen myös otettu kun tunnustat minun elävän 2000 -luvun puolella. Äsdeepeeläisistä kommenteista voi päätellä, että jotkut elävät vuoden 1918 ajan luokkayhteiskunnassa. - Ennen sitä on tehtävä vaikutusten arviointi. Tietyt kohderyhmät olisi pidettävä lakon vaikutusten ulkopuolella. Ensimmäisenä tulevat mieleen lapset, sairaat ja vanhukset. He eivät saa joutua kärsimään työikäisten ahneudesta. Nimittäin siitä, että maanviljelijät ainoana ammattiryhmänä on alistettu alenevaan tulokehitykseen. Ruoka pitäisi tulla alle tuotantokustannusten ja tuottajille maksettavalla minimipalkalla.
Vastikään oli uutisissa tieto siitä, että sijoittajat ovat alkaneet laittaa rahaansa agribusineksen useille eri toimialoille. Se ei kyllä tiedä hyvää ruoan tuottajille eikä myöskään kuluttajille. Sähkön hinnoittelu on veret seisauttava esimerkki markkinavoimien vaikutuksista hintaan. Tuotantokustannukset ja tuotteen määrä /kysyntä eivät merkitse hinnoittelussa mitään. Sijoittajien voiton maksimointi on ainoa määräävä tekijä.
Lakkokysymyksessä on vielä punnittava se moraalisen närkästyksen määrä, mikä seuraisi maataloustuilla tuetun ruoan katkoksista ja säännöstelyistä.
Tosin mitään moraalista tuomiota eivät ole saaneet tuettujen telakoiden eikä metsien kautta tuetun paperiteollisuuden lakot.