- saanut synnit anteeksi ja onko sinulla rauha Jumalan kanssa? En mä kyllä koe, että olisin mikään hyvä ja malliuskovainen, mutta haluan kilvoitella uskossa ja pysyä tässä lammaslaumassa, johon sinunkin tahtoisin tulevan...
Jos valkeudessa vaeltaa, niin on osallisuus keskenään ja Jeesuksen veri pyhdistaa meitä kaikesta synnistä.
Laki on mikä herättää. Laissa on tosin monta kohtaa ja ihminen en omilla töillään pysty lakia täyttämään. Sillä ei siis ansaita pelastusta. - uskontunnustuskin käytössä, jossa luvataan uskoa Pyhään yhteiseen seurakuntaan ja syntien anteeksisaamiseen... Kyllähän niitä on sellaisiakin seurakuntia, jossa ei tarvis olla yhteistä seurakuntaa, riittäää hajallaan ja erillään oleminen, eri seurakunnissa olo siis. Mutta kun onhan se niin, että jos valkeudessa vaeltaa, niin on yhteys keskenään. Voi sanoa, että jos ei ole sellaista yhteyttäkään, niin eihän tuo täytä tuotakaan kohtaa.
Ja keskenään leivänmurtamisissa.
Paavalikin oli yhtydessä seurakuntiin, jos asuu etäämmällä, voi silti olla yhtä. Pitää yhteyttä keskenään kuten Paavali apostolina piti. Sehän tosin oli sellainen paimen. Jos jotain ei tiedä, voi kysellä seurakunnasta. Onhan niinkin, että kun näette sen päivän lähestyvän neuvokaat teitänne keskenänne... tms... - ei ole seurakunta äitinä maanpäällä, sillä ei ole Jumalaa isänä taivaassa.
- 7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.
- ihmistä ei kannata nostaa sellaiseksi, että hänen sanansa olisi jalan lamppu. Ei kenenkään ihmisen työ ihmisteot riitä Jumalalle kuitenkaan... Paavaliko se nyt oli, joka ajoi joltakin orja-tytöltä tietäjähengen pois. Sellainen tietäjähenki ei ollut Jumalan tahdon mukaista. Tulee mieleen sellainen kohta Raamatusta, että jotkut alkavat sanoa, minä näin unta... Ei uniin tule uskoa. Ei vaan siihen, mitä Raamatuissa Sanottu on. Jumalan Sanaan ei saa mitään lisätä ei myös ottaa pois. Ja vaikka enkeli tulisi taivaasta ja ilmoittaisi toisin, niin ei kannata uskoa! Eikä sitä päivää ja hetkeä, jolloin Jeesus tulee toisen kerran tiedä muut kuin Jumala. Sitä ei silloin tulekaan lähteä ennustamaan. Herran kädessä se asia on.
- sinut oikealle tielle.
Raamatussa puhutaan myös uskovien keskenäisestä yhteydestä.
7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.
Mä olen vanhoillislestadiolainen, jos haluat kirjoittee, ja maijän usko kiinnostaa, niin maili: sarika4@suomi24.fi - 7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.
- ja leivänmurtamisissa keskenään.
Mutta se mitä on sanottu Sanassa siitä ei lähde piirtokaan pois. Tosin ei siihen ole myöskään mitään lisättävää.
Tärkeintä on uskoa Herran Jeesuksen päälle.
Mihin siis?
No, Jeesus antoi opetuslapsille synteinpäästön vallan ja on siis mukana siinä sovintosaarnavirassa. Ei moninaisia oppirakennelmia, ei vaikeistitajuttavia asioita, ei kouluja tarvitse käydä... ei vaan niin, että tyhmäkään ei tieltä eksy. Mutta kun kolkuttaa ja etsii on mahdollista löytää. Kolkuttavalle avataan, mutta joka pyytää merkkiä, sitä ei hänelle anneta. - Paavali olisi niin sanonut, että tulla kuin minä...
Ainakin niin, että lähteä meitä ja Herraa seuraamaan. Sellainen kehotus. Ja on niinkin, että sillä seurakunnalla on yksi sydän ja yksi sielu... Yhteydessä siis tulisi pysyä. Mutta ei sanota tietenkään tuomiota. Jumala näkee sydämeen. Ja Jumalan Sana tuomitsee. Jumala tosin on niin armollinen, että on ilmoittanut tahtonsa Sanansa kautta meille ihmisille.
Ja että kun uskoo Jeesukseen Kristukseen niin pelastuu.
Mihin siis pitää uskoa? Siihenkö mitä laissamme sanotaan?
No, ei kun syntiemme sovittajaan Jeesukseen Kristukseen. Hän sanoi opetuslapsilleen syntienanteeksiannon viran. Jeesus siis on siinä virassa ja Jeesukselta tulee silloin synteinanteeksianto. Mutta se ei tule sieltä ja täältä matkien, vaans siitä opetuslapsiporukasta, joka on löydettävissä vieläkin. Kolkuttavalle avataan. Ei mistä vaan löydy, ei suotta Raamattu käske koettelemaan henkiä. Ei, ei... älkää kaikkia henkiä uskoko. Meillä on taistelu henkivaltoja vastaan avaruuden alla. - ja Jt!
Koskapa tällainen tunnistaja tänne on tullut? Kukahan sie oikein olet? Me sovittiin sen tyypin kans asiat, ja ajettelen, että ei se silleen pettäny, se saa mennä sen kans... ja toivotin onnea seurusteluun. Mulla oli toki ristiriitaiset ajatukset, mutta mun tunteet eivät olleet heti repsahtaneet siihen tyyppiin, se tavallaan väsytti mut, tietämättään oletan. (mulla oli muutenkin ihastusasiat niin auki ja levällään ja kuin labyrintti).
Kyllä mä Ry:llä olen käyny. En nyt joka kerta, mutta mistä olet tunnistanut mut? Muutaman tyypin kans olen joskus mailannu. Lienet yksi niistä?
Ja kaikille tiedoksi, en ole ottamassa epäuskoista! (enpä oikeestaan ketään, kun ei ole silleen vielä mulle tarjottimella tuotu ja esitelty) - positiivista ja kannustavaa viestiä tästä löytynyt. Sä olet yksi niistä, joiden viesti oli kannustava. Voi tosin olla, että monetkaan viestien kirjoittajista eivät ole kokeneet pettymystä. Karua se on, kun omalle kohdalle osuu. Mutta eiköhän tästä olla selviämässä, ja Jumala ei sen oikean anna pettää tai jättää tai mitenkään sinne päin. Tosin anteeksiantava mieli on hyvä ja positiivinen asia. Elikkä niitäkin kohtaan, jotka ovat aiheuttaneet pettymystä. Ja mulle oikea ihminen on anteeksiantava. Jokaisella varmaan on kynnys pettymiseen eri tasolla ja en nyt sanoisi niinkään, että pitäisi niin raskaasti ottaa kaikkea, ihastuksia ei voi määrätä. Epäuskoiseenkin voi ihastua, mutta sen voi määrätä, alkaako seurustella.
- siis kiinnostuvaihe jos on, ja odottaa, että mies saa tehdä asialla jotain. Koska, kun mies saa tehdä, se on silloin kiinnostunu. Ja siis jos se onkin ehdotellu... Jos ei kelpaa vastaanottavuus, niin ei mies ole silloin riittävän kiinnostunu. Menkööt! Toki tympii, että pitää tehdä tiettyyn pisteeseen asti töitä, en mä nyt ole sellainen, että heti kiinnostuisin. En! Mutta jos saa kiinnostumaan ja lopettaa sitte kaiken, niin ei voi muuta kuin ihmetella. Löytyskö täältä vastaavia kokemuksia. Mä vaadin ehdottoman uskollista!
- ihmetellä sitten, jos epäuskoisia ihastuksia on, jos uskovaiset alkavat toisten tunteilla leikkimään... Kumminkin ihminen on ihminen ja ihastuu, halusipa tai ei. Ihminen on luotu sellaiseksi, mieheksi ja naiseksi.
Tämä siis uskovaisille pojille/miehille opetukseksi kaikille!!!!!!!!!!!!!!!! - ihminen välttämättä kuole synnytyksessä. Jumala tietää myös sen, millä tavalla kuolemme. Ja Raakelko se oli, joka kuoli Benjamin synnytykseen. Elikkä kyllä ihminen voi kuolla synnytykseenkin. Mahdollista sekin on.
- puoli sulla on työn haussa, että sulla on työkokemusta. Saatat saada siis tulevaisuudessa uuden työpaikan. Ja onhan kurssejakin olemassa työkkärissä. Sitä kauttakin vois työpaikka poikia, pitäs vaan miettiä, mimmonen työ kiinnostaa. Uuden alku tuossa voi olla. Alan vaihto ei varmaan ole hassumpi ajatus, ja vaikka uuden ammatin opiskeleminen.
Uskonasiat varmaan mietityttävät elämän kriisikohdissa, ja sehän on ihan hyvä asia. Silloin kun tulee etsikkoaika, niin pitäs käyttää se aika toimellisesti ja hyvin. - Toivotaan, että sulla lähtisi menemään paremmin. Ja että se, mikä vaikeus sulla nyt on, koituisi sulle parhaaksi. Pääsisit siitä ja ennen kaikkea Jumala saisi toteuttaa tahtonsa kohdallasi.
- lapsenmielisille aiheuttaa hankaluuksia? Lapsenmieliset ovat uskovaisia. Heillä on jo usko ja luotto Jumalaan. Ei Jumalan Sana sitä ota pois. Ihminen tekee parhaansa ja Jumala siunaa työn. Niin on kylvönkin laita, Jumala siunaa kylvätyön. Tosin on sanottu, että työmiehiä on vähän, rukoilkaa elon Herraa, että hän lähettäis lisää.
Tokihan olisi hyvä asia, jos mahdollisimman monet saisivat lapsenkaltaisen uskon. Ellei tule niin kuin lapsi, ei suinkaan pääse sisälle Jumalan valtakuntaan. - et kai ole sama kuin valelääkäri?
Ei valelääkäri ainakaan mitenkään loukkaantunut minun kommentistani, ei ainakaan vielä sitä ole ilmaissut minulle. Mä siis ilmaisin mielipiteeni valelääkärille ja täsmensin tuossa sitä. Täällä toki saa ottaa Raamatun paikkoja esille. - ei tarkoita vastuuttomuutta ja välinpitämätöntä asennetta. Ei vaan kaikki työ, minkä tekee pitäs tehdä kuin Jumalalle. Työasenne ja moraali toki kuuluvat uskovaisen ihmisen elämään. Mutta se, että Jumala johtaa elämässä jne... ymmärsit todella väärin tuon. Raamatun paikka osoittaa, ettei meidän tarvitse lähteä murehtimaan suotta, Jumala pitää kyllä huolen. Jos joskus on huono rahatilannekkin, niin toki senkin asian Jumala huomaa ja huolehtii. Ei siinä...
- Raamatun kohdassa käy ilmi:
27. Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
Ei siis voi murheella lisätä elämän päiviä. Jumala tietää elämisen päivät. Kuitenkin lopulta tämä maallinen elämä on lyhyt, oli se minkä mittainen tahansa. Siitäkin on sanottu vertauksella; että kuin kämmenen leveys tai kuin ei mitään. Siksipä onkin tärkeää koota aarteita taivaaseen, jossa ei koi syö eikä ruoste raiskaa. Ihmisoppeihin ja -näkemyksiin ei kannata uskoaaan perustaa.