LastenJaNuortenSäätiö
Suomalaisten nuorten lukutaito on romahtanut samalla kun lukemiseen käytetty aika on puolittunut. Vaikutus näkyy esimerkiksi syrjäytymisenä. Lukemisella on paljon myönteisiä vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Jos lopetamme lukemisen, myös tarinamme loppuu lyhyeen. Siksi Lasten ja nuorten säätiö yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa haluaa nostaa lukemisen ja lukutaidon merkityksen puheenaiheeksi haastamalla koko Suomen lukemaan tunniksi sunnuntaina 8.9.2019 klo 19.00.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 90 kommenttia
- Ei itsellä ole kokemusta lukemisesta noin nuorelle, mutta miten olisi Muumit? Tove Janssonin tavassa kirjoittaa löytyy mun mielestä jotain kaikille, sekä lapsille että aikuisille.
- Oskar - :D Komppaan Uniikkia.
- Signmark - Tähän voi lisätä varmaan myöskin ainakin sosiaalisen median julkaisut ja kommentit. ;)
- Uniikki - Minäkin luin pienenä Runotytöt, Anna-sarjan, Ursulat ja Seljan tytöt, mutta tein sen kyllä oikein mielelläni! Omasta mielestäni vanhoissa lastenkirjoissa on jotain aivan erityistä viehätystä, niissä käytetään upean kuvailevaa kieltä ja on kiinnostavaa uppoutua täysin toisenlaiseen maailmaan, kuin missä itse elää.
Jos Runotytöt ja Waltari eivät kuitenkaan nappaa, voit ehdottomasti lukea jatkossakin vampyyreistä! Itsellänikin on kausia, jolloin haluan ahmia vain tietynlaista kirjallisuutta. Jos jossain vaiheessa kaipaat suosituksia teoksista joissa on hieman vähemmän kulmahampaita, tervetuloa kirjastoon kyselemään vinkkejä!
- Henriika - Mielestäni jotain vanhempia kirjoja on mielenkiintoista lukea, koska on hauska uppotua sen hetken ajankuvaan ja kokea miten erilaista elämä on silloin ollut. Mutta mielestäni jokaisen tulisi lukea juuri niitä kirjoja mitä itse haluaa, joten lue vain Vampyyreistä ja voihan olla että joku päivä sinulle tulee vielä fiilis lukea jotain muutakin. ;)
- Uniikki - Lähtökohtaisesti en kannata kirjojen sensuroimista - joku minua ärsyttävä teos voi olla toiselle maailman rakkain.
Luin kuitenkin lapsena erään kirjan, jossa lukija saatiin ensin ihastumaan pieneen, herttaiseen eläimeen, ja lopuksi eläimelle kuitenkin kävi huonosti. Tarinan oli kai tarkoitus olla jotenkin opettavainen, mutta sekä minun että äitini mielestä se oli vain ja ainoastaan kamala! Kyseisen teoksen olen siis poistanut omasta, henkilökohtaisesta maailmastani varsin tehokkaasti.
- Henriika - En poistaisi mitään, koska sitä ei ikinä tiedä jos se kirja on erittäin tärkeä toiselle henkilölle. Jokainen kirja on omalla tavalla arvokas.
- Signmark - Äitini on kirjastonhoitaja, Isäni keräilee kirjoja sekä on myös itse kirjoittanut kaksi kirjaa, näin ollen kirjat ovat olleet aina läsnä kotona. Äitini on lukenut minulle heti pienestä pitäen lähes päivittäin, näistä mieleeni on parhaiten jääneet Narnian jännittävät tarinat. Itse alotin varmaan joskus 6-7 vuotiaana lukemalla Aku Ankan taskukirjoja ja siitä siirryin aika nopeasti lukemaan viisikkoja ja Bertin päiväkirjoja.
- Uniikki - Todella usein! En ole mikään lukutoukka, enkä usein vapaaehtoisesti aloita lukemaan kirjoja, mutta luen kun janoan uusia tietoja tai haluan tietää jonkun elämästä enemmän esim. urheilijat, artistit, poliitikot. Muistan kun opiskelin yliopistolla niin siellä oli hirveästi niitä kirjoja jotka ovat täynnä tieteellisiä tekstiä ja suomenkielen taitoni ei ole mikään priimaa (koska suomalainen viittomakieli on äidinkieleni ja suomi tulee toisena) niin lukeminen oli niin suolaista. Kunnes meille tarjottiin lukupiiriä, päätin kokeilla ja ihastuin siihen! Aivan mahtava ajatus. Koko kirjaa ei tarvinnut lukea vaan keskityin omaan osaan, esittelin muille ja keskusteltiin aiheesta. Parasta!
- Signmark - Opiskelin aikoinaan vuoden pohjoismaista kirjallisuutta yliopistolla ja sinä aikana oli lähes mahdotonta lukea mitään muuta kun opintoihin liittyvät tekstit :D Jännästi meni niin, että kun luki opintoja varten otteita eri kirjoista ei jaksanut lukea yhtään mitään vapaa-ajalla.
- Oskar - Varmasti ihmisissä onkin isoja eroja kuunnellun seuraamisen suhteen! Myös mulle kuunteleminen, oli kyseessä sitten äänikirja tai podcast, on tosi ominainen tapa sisäistää tarinaa tai tietoa. Mutta olen kyllä Uniikin kanssa samaa mieltä siitä, että se toimii vain jonkun suhteellisen mekaanisen tekemisen rinnalla, esim. lenkillä, salilla tai liikkuessa paikasta toiseen.
- Oskar - Mun mielestä äänikirjoihin pystyy keskittymään hyvin esim. jotain todella mekaanista hommaa tehdessä, esim tiskatessa tai pyykkejä laittaessa, sillon nekin kotityöt tuntuvat mielekkäämmiltä. :) Myös nukkumaan mennessä on mukava kuunnella kirjaa, itseäni se auttaa rauhoittumaan ja sillon on helppo keskittyä.
- Uniikki - Jonkin verran kyllä. Eniten saan inspiraatiota keskustelemalla ihmisten kanssa kasvokkain sekä matkustamalla ympäri maailmaa. Toki tulee myös inspiraatiota lukemalla artikkeleita ja uutisia. Muiden artistien lyriikoita (kun en itse kuule niitä suoraan biiseistä) myös luen ja peilaan omaan kokemukseen. Eli aika monella eri tavalla haen inspiraatiota biisien tekoon.
- Signmark - Moi! Itse koen että kirjoista saa paljonkin inspiraatiota, etenkin eri bändien ja artistien elämänkerroista saa ammenettua paljon. Niitä on myös hauska verrata omaan artistipolkuun sillä genrestä riippumatta yhtäläisyyksiä löytyy aina! Uskon myös että ainaki alitajuisesti lukeminen rikastaa myös omaa kielenkäyttöä tekstejä tehdessä. Itselläni runoja tulee luettua hyvin vähän.
- Uniikki - Jag kommer att läsa boken Zlatan, för jag vill förstå min vän Adam Tensta bättre. ;)
- Signmark - Ei pidä. :-) Jokainen valitsee sen kirjan, joka säväyttää ja innostaa häntä. Ehkä ihmiset eivät kehtaa twiitata noita viihdekirjoja tms. You know...
- Signmark - Mä samaistun tähän siinä mielessä, että kirjat kuten Taru Sormusten Herrasta -trilogia (jota muuten itse juuri luen uudestaan 10v. tauon jälkeen), jotka sijoittuvat selkeästi fantasiapohjaiseen maailmaan, jotenkin aivan erityisesti vetävät mut kans mukaansa. Haluaisin uskoa, että tämä ei koske ainoastaan fantasiakirjallisuutta vain olisi enemmän kyse siitä, että meillä jokaisella on omat lukutyylit ja kiinnostukset, ja kun omansa löytää saattaa se tempaista mukaansa yllättävästikin. En kovin kattavasti ole muuta fantasiakirjallisuutta lukenut, mutta Douglas Adamsin Linnunradankäsikirja liftareille on hyvä, samoin kuin G.R.R. Martinin A Song of Fire and Ice -sarja (johon Game of Thrones TV-sarja perustuu).
- Oskar - Makee idea Signmark! Ajattelen myös, että lukemisen muodot varmasti tulevaisuudessa kehittyy muun teknologian mukana. Ehkä joku VR-teknologialla toteutettava tarinankulku, johon itse voi vaikuttaa? Mutta uskon myös perinteisen lukemisen säilyvän. Vaikka on todella kiinnostavaa pystyä itse vaikuttamaan kokemaansa tarinaa, uskon yhden kirjojen suurimman vahvuuden kuitenkin olevan sen, että niissä kerrotaan tarinoita, joita ei itse olisi kyennyt kuvitella.
- Oskar - Tekniikka on edennyt niin pitkälle, että kohta mikään ei ole mahdotonta. Itse odotan sellaista kirjaa, jossa kaikki sivut ovat viitottuna. Ei siis rakennettaisiin älylaitteisiin vaan sellainen kovakantinen ja -sivuiset kirjat, jotka elävät. Taianomaista. :)
- Signmark - Lukuaktivisti on leikkimielinen termi, jonka keksi muistaakseni Mikko Toiviainen tai Marko Suomi - en millään enää muista, kumpi heistä se oli!
Minun käsitykseni mukaan lukuaktivisti on henkilö, joka pyrkii omalla toiminnallaan edistämään lukemista myös silloin, kun ei saa siitä henkilökohtaista hyötyä. Itse olen puhunut lukemisen ja kirjallisuuden puolesta koko ikäni, ja etenkin viimeisen vuoden aikana olen aktivoitunut asian suhteen myös somessa.
Meitä lukuaktivisteja ei missään tapauksessa tarvitse pelätä! Emme pakota ketään lukemaan, eikä tarkoituksena ole mätkiä ketään kirjalla päähän - haluamme vain tuoda esiin sitä, miten uskomattoman monipuolista, hienoa, viihdyttävää, ajatuksia herättävää ja upeaa kirjallisuus onkaan!
- Henriika