JudgeDredd
Jos olen mielestäsi väärässä niin perustele,heitä muutama linkki oikeuskäytäntöön/kirjallisuuteen.
Pelkästään sinun oma mielipide ei vaikuta asiaan,Gimme some proof.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 350 kommenttia
- "eli silloin on kaksi eri ihmistä eriarvoisessa asemassa,"
Perustuslaki
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ----->ilman hyväksyttävää perustetta<------- asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Hyväksyttävä peruste on laki,nimenomaan laki holhoustoimesta ja sitä kautta edunvalvoja juttu.
Tuo kumoaa sun "perustelut että miksi asia on perustuslain vastaista."
Itse perustuslaki antaa mahdollisuuden siihen että toiset ovat edunvalvonnan piirissä heti syntymästä alkaen tiettyyn ikävuoteen asti ja toisille taas joudutaan hakemaan edunvalvontaa.Ei tässä ole mitään ristiriitaa perustuslain kanssa. - Yhdistetyssä omaisuuden erottelussa ja osituksessa puolisoiden omaisuus ryhmitellään aviooikeusomaisuuteen ja avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen. Ennen omaisuuden ositusta omaisuus
erotellaan, eli määritellään omistussuhteet ja mikä on yhteisomistajuuden alaista omaisuutta. (Aarnio & Kangas 2010, 211.) - Tässä hieman oikeuskirjallisuutta koskien ositusta ja erottelua..
Yleisin tapa purkaa puolisoiden aviovarallisuussuhteet, on suorittaa ositus, koska suurin osa aviopareista ei solmi avioehtoa. -------->Jos puolisoilla on avioehtosopimus, jossa avio-oikeus on rajattu osittain pois,
suoritetaan yhdistetty omaisuuden erottelu ja ositus.<---------- Selkeimmillään omaisuuden erottelusta on kysymys silloin, kun avio-oikeutta ei ole ollenkaan. Se on joko rajattu avioehtosopimuksella kokonaan pois tai pari on avoliitossa, jolloin avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen ei ole. (AL85 §; Aarnio & Kangas 2010, s.211
Tämäkin tukee sitä hovioikeuden päätöstä että ositus ja erottelu suoritetaan jos on edes vähän avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. - Vaikka osituskirjassa mainitaan avio-oikeudesta vapaa omaisuus niin sitä ei käytetä laskelmassa ja toiseksi osituskirjassa EI jaeta fyysisesti avio-oikeuden ulkopuolisia varoja,siinä jaetaan vain avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Omaisuuden erottelu käsitteenä kattaa sen että omaisuus JAETAAN fyysisesti kumppaneiden kesken,osituksessa tätä avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta EI jaeta.
Toiseksi jaosta tulee TEHDÄ jakokirja/erottelukirja jonka 2 henkilöä todistaa että näin on avio-oikeuden ulkopuoliset varat jaettu.
Jos osituksen yhteydessä jaetaan molempilaatuista omaisuutta kumppaneiden kesken fyysisesti niin silloin kyseessä on ositus että erottelu. - Esimerkiksi tuossa KKO:n päätöksessä on kyse siitä että puolisoiden välillä on toimitettu sekä ositus että erottelu,lähtökohta asialle oli se että ensin tehtii ositus koska omaisuus oli vain yhdenlaatuista eli avio-oikeuden alaista..sitten tehtiin erottelu kun jäljelle jäi avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.
Tuo päätös osoittaa selkeästi sen faktan että kun on avio-oikeuden alaista omaisuutta ja avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta niin silloin vaatimuksena on se että tehdään ositus että erottelu.
Lähtökohta tuossa EI ole samanlainen kuin esim tälläisessä tilanteessa,aviopari tuomitaan avioeroon,omaisuus on molempilaatuista,silloin tehdään sekä ositus että erottelu..Tuota KKO:n päätöstä ei voi verrata sellaiseen tapaukseen jossa avioeron sattuessa erotaan oikeasti ja on molempilaatuista omaisuutta.
Oli miten oli niin tuo päätös selkeästi kertoo sen faktan että kun on molempilaatuista omaisuutta niin silloin tehdään ositus että erottelu.
Lähtökohtahan tuossa on se että ensin oli vain avio-oikeuden alaista omaisuutta ja loppupeleissä oli vain avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta,tämä johtui pelkästään siitä että ositus OLI jo suoritettu,mikäli olisivat eronneet kunnolla niin erottelua EI olisi tarvinnut suorittaa ollenkaan,eli lähtökohta tuolle päätökselle on se että oli vain avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Asiahan on eri jos on kumpaisenkin laatuista omaisuutta.
Kyseinen päätös EI kerro tyhjentävästi sitä faktaa että erottelu suoritetaan vain ja ainoastaan sellaisissa tilanteissa jossa KOKO omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista,näinhän asia ei ole kuten hovioikeuden päätöksessä käy ilmi,KKO:N päätös oli vanhempi kun hovioikeuden ,jos oikeusohjeet pätisivät sen suhteen niin hovioikeus ei olisi voinut määrätä pesänjakajaa tekemään osituksen sekä erottelun samalla.Hovioikeuden päätös osoittaa selkeästi sen faktan että erottelu tulee toimittaa jos on edes vähänkin avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. - "Lue ymmärryksellä KKO 2010:92, joka osittaa, että omaisuuden erottelu on se toimi, joka tehdään vain ja ainoastaan silloin kuin kummallakaan puolisoista ei enää ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen."
Olet tulkinnut sitä päätöstä väärin,erottelu tehdään jos on edes vähänkin avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.Ei sen tarvitse koskea KOKO omaisuutta.
Jos sun tulkintasi olisi oikea niin alemman oikeusasteen tulisi noudattaa kko:n päätöstä,hovioikeus ei katso että asia on niin ja rahani panen likoon sen päätöksen puolesta.Mun kantaani tukee myös monet lakifirmat jotka sanovat että erottelu tulee tehdä osituksen lisäksi jos on molempilaatuista omaisuutta.
Toinen fakta on se että osituksessa edelleen ositetaan vain ja ainoastaan avio-oikeuden alaista omaisuutta,tämän sinä sivuutat täysin.
Lain mukaan osituksen piiriin kuuluu vain ja ainoastaan avio-oikeuden alainen omaisuus,jos sä alat osittamaan avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta niin silloin se ei ole enään mikään ositus vaan erottelu. - Jos osituskirjassa voitaisiin jakaa myös avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus niin hovioikeudella ei olisi ollut tarvetta määrätä pesänjakajaa tekemään ositus että erottelu.
Se on tuon päätöksen pointti ja opetus.
Tuo päätös selkeästi osoittaa sen että kun on molempilaatuista omaisuutta niin silloin pitää tehdä sekä ositus että erottelu.
Mikään laki tosin ei estä sitä että ne kummatkin toimet tehdään samalla asiakirjalla mutta sellaista hybridiasiakirjaa ei voi kutsua pelkästään osituskirjaksi.Ymmärrätkö? - Jos hovioikeus määrää pesänjakajan tekemään osituksen sekä erottelun kun on kyseessä molempilaatuista omaisuutta niin tokihan minä rahani panen likoon sen puolesta.
Tuomiolauselmasta
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:
Pesänjakajan toimittama ositus kumotaan siltä osin, kuin kanteen kohdassa 5 tarkoitettu BL:n laina - - - on osituksessa vähennetty avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Sanottu laina on katettava BL:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta.
Kanteen kohtaan 6 liittyen hovioikeus vahvistaa, että puolisoiden ennen avioliittoa omistaman omaisuuden sijaan tulleen omaisuuden on katsottava olevan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Näin on toimittava myös BL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tulleen omaisuuden osalta. Toimituksen lopputulos ei kuitenkaan BL:n tätä kohtaa koskevan vaatimuksen hyväksymisen johdosta voi muodostua AL:lle pesänjakajan aiempaa ratkaisua huonommaksi.
------->Asia palautetaan näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen viivytyksettä tämän tuomion saatua lainvoiman.<------- Pesänjakajan on otettava huomioon edellä mainitut perusteet palauttamiselle ja niistä aiheutuvat rajoitukset toimituksen lopputuloksen muuttamiselle.
Helsingin hovioikeus 4.1.2017, tuomio nro 3, dnro S 16/333 - Tiesit varmaankin että erottelukirja tulee tehdä kun erotellaan ja 2 esteettömän henkilön tulee se todistaa.
JA käytännössä jos osituskirjassa JAETAAN myös avio-oikeudesta vapaa omaisuus niin silloinhan se tarkoittaa sitä että asiassa on suoritettu myös omaisuuden erottelu,no lopputulos on se että sellaista dokumenttia ei voi kutsua pelkästään osituskirjaksi jos siinä on myöskin jaettu avio-oikeudesta vapaa omaisuus.
Ositus koskee lain mukaan pelkästään avio-oikeuden alaista omaisuutta. - Eli väität että hovioikeus on väärässä ja pari lakimiestä myös...jotka toteavat sivuillaan että kyseeseen tulee ositus että erottelu jos on kumpaakin omaisuutta.?
Ei osituksessa jaeta vapaata omaisuutta koska ositus koskee lain mukaan pelkästään avio-oikeuden alaista omaisuutta. - Oikea nimitys asialle on ositus & erottelukirja.
Osituksessa EI käsitellä avio-oikeudesta vapaata omaisuutta,näin ollen jos aviopuolisoilla on kumpaakin omaisuutta niin tokihan se avio-oikeudesta vapaa omaisuus pitää käsitellä ja jakaa,tässä kohtaa tuleekin sitten se erottelu.
Jos suoritetaan pelkkä ositus niin avio-oikeudesta vapaa omaisuus jää jakamatta ja kun laki kerran sanoo että avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen sovelletaan erottelua niin silloin suoritetaan ositus että erottelu. - Juu,sekoitin asian lesken tasinkoprivilegiin. Myönnän virheeni.
Toisaalta ositus ei ole pakollinen toimi. - Ositusta ei voi tehdä enää kun kumpikin osapuoli on kuollut.
"Väärä vastaus!
Kun vanhempien välillä ei ollut toimitettu ositusta varakkaamman äidin eläessä, ositus toimitetaan nyt kahden kuolinpesän välillä, ja se tehdään lähtökohtaisesti puolittamalla kuolinpesien yhteenlaskettu varallisuus. "
Vain leskellä ja ensiksikuolleen perillisillä on oikeus tehdä ositus,kun leski on kuollut niin ositusta ei voida tehdä. - Palkkaa lakimies hoitamaan asiat kuntoon.
Äitisi omaisuudesta ei mene penniäkään tälle siskosi leskelle.
Siskosi leski on nyt sinun isäsi jakamattoman kuolinpesän osakas,käynnistäkää pesänjako.Leski saa isäsi kuolinpesästä sen mitä siskosi olisi saanut. - Jos siskosi oli naimisissa kuolinhetkellä ja hänellä ei ollut lapsia niin silloin siskon mies perii siskon omaisuuden kokonaisuudessaan.
Siskosi omisti osan isänne kuolinpesästä,tämä osuus menee siskon miehelle jos olivat naimisissa. - Onko vaikeaa rekisteröidä nicciä niin ei tarvitse arvuutella että kuka kirjoittaa?
- "Hei Lawetorder, kertoisitko miten testamentti annetaan tiedoksi Virallisen lehden kautta? Miten silloin pystytään toteuttamaan perintökaaren määräys oikeaksi todistetun jäljennöksen antamisesta lakimääräiselle perilliselle?"
Tämän minäkin haluan tietää...Tutkimattomia ovat lawetorderin tiet.
Vastausta odotellessa... - Moneskohan kerta oli taas kun menee lawetorderilla ihan metsään..ei riitä sormet eikä varpaat.
Osaakohan lawetorder käyttää googlea,sillä löytyy tusina lakisivustoa jossa todetaan se fakta että pesäosuuden voi luovuttaa ulkopuolisille.
Myös oikeuskäytäntöä löytyy googlaamalla.
Asiasta on näytetty oikeuskirjallisuutta ja kko:n päätös,silti ei mene jakeluun,on se kumma juttu.
"Eikä siihen erikseen tarvitse kysyä lupaa, vaan eräs asia sen jo määrittää, joten laitappa ne kaksi kuivaa hernettäsi koliseen, ehkä saat ruikkulöpsinä ahaa-elämyksen."
Väittääkö Lawetti että parkkipirkkojen ei tarvitse kysyä lupaa yksityisalueen maanomistajalta/haltijalta ennen kuin alkavat sakottamaan?
Jos väittää niin väärässä taas ollaan kuin käki.
Selkeästihän se laissa lukee että ensin kysellään lupa ja sitten vasta sakotetaan jos lupa on annettu. - Perillinen tai testamentinsaaja voi PK 17:3:n mukaan luovuttaa perintöosuutensa
toiselle. Luovutus on tehtävä kirjallisesti. Tällöin kyseessä on oikeastaan
kaksinkertainen saanto, jossa perillinen ensin itse vastaanottaa perintöosansa ja
luovuttaa sen tämän jälkeen edelleen kanssaperilliselleen ------->tai pesän ulkopuoliselle henkilölle.<-----------
Aarnio & Kangas 2010, s. 358
Osakkaan luovuttaessa pesäosuutensa kuolinpesästä tulee luovutus tehdä perintökaaren 17:3:n mukaan kirjallisesti. Vaikka jäämistöön kuuluisi kiinteää omaisuutta, luovutusta ei ole tarpeen tehdä maakaaren 2:1:n vaatimassa muodossa. Määrämuoto edellyttää vähimmäisvaatimuksena siten kirjallista muotoa eli fyysisen asiakirjan laatimista, jossa tulee yksilöidä luovutuksen kohteena oleva kuolinpesä sekä luovutuksen osapuolet.Osapuolten tulee lisäksi allekirjoittaa luovutuskirja --------->ja mikäli saanto on vastikkeellinen, myös kauppahinta tai muu vastike on mainittava.<------------
Aarnio - Kangas 2009, s. 729
Tässä Lawetorderille oikeuskirjallisuutta JOKA perustuu oikeuskäytäntöön,pesäosuuden luovutus voi olla vastikkeellinen tai vastikkeeton.
Toisinsanoen kuten verottaja asian sanoisi..Kauppa/lahja tai lahjaluontoinen kauppa. - "Perustelkaa miten voitte tulkita noin lakia?"
Kun sinun järjenjuoksu ei suostu ymmärtämään niin se on aivan turhaa.